GCD & BCD
Ulkomaille muuttaessa niitä huonoja päiviä tulee maasta riippumatta ihan väistämättä. Tämä päivä oli minulle sekä GCD (Good China Day) että BCD (Bad China Day) samassa.
Tänään BCD:n aiheutti yksinomaan päivän saastetaso, joka oli paitsi asteikolla suhteellisen korkea (kävi siellä 200 tuntumassa) myös tuntui kurkussa ja näkyi tavallista utuisempina pilvenpiirtäjinä sekä aiheutti lievää henkistä ahdistusta.
Hyviäkin asioita päivään mahtui ja ehdottomasti parasta oli, kun kaveri ilmoitti olevansa päivän Shanghaissa vailla sen suurempaa tekemistä. Ilmansaasteiden ja Alvarin turvaistuimeen liittyvien logististen ongelmien takia sovimme treffipaikaksi lähiostarin eli suuntasimme Alvarin kanssa sinne (minähän tunnun siellä suorastaan asuvan..). Lounaalle päädyimme tuttuun ravintolaan kantapöytääni (kyllä, minulla on elämäni ensimmäinen vakiopöytä) – ei ehkä kovin seikkailunhaluista.
Käytin tietysti tilanteen hyödykseni ja kaveriani lapsenvahtina, Alvar viihtyi hyvin hänen sylissään. Tänään ei ollut merkkiäkään lievästä vierastamisesta/äidin sylin kaipuusta, mitä on hieman ollut jo havaittavissa. Äiti nautti paitsi vapaista käsistä myös jälleennäkemisestä – oli todella kiva vaihtaa kuulumisia pidemmästä aikaa.
Ilmaan heittely oli sitä vastoin selvästi hieman outo kokemus Alvarille eikä poika osannut päättää, mitä asiasta olisi mieltä. Hän ei itkenyt eikä hymyillyt vaan ilme oli kovin pohdiskeleva ilmalentojen ajan. Meidän pieni totinen poika <3. Pääruokien ajaksi poika taas nukahti (kuulen mummon huokaisevan, miten en tiedä mitään arjesta vauvan kanssa – Alvar on kuulema niin helppo).
PS Ollikin sai tänään osansa BCD:stä ja vietti ruuhkan takia ylimääräisen tunnin-puolitoista kotimatkalla. Suomessa ei todellakaan ole ruuhkia. Illalla nautimme Ollin kanssa yhdestä Kiinan parhaasta puolesta näin hedelmäholistin näkökulmasta – hyvä ruoka parempi mieli:
