Viime viikko on tainnut olla jotenkin vähän kiireinen. Ihan hyvällä tavalla kuitenkin. Olli oli viime viikolla taas työreissulla, joten Alvarin kanssa elimme pari päivää kaksin. Näimme kavereita ja pidimme toisemme hengissä. Mitään pysyvää tuhoa ei asunnolle tälläkään kertaa aiheutunut.

Hetkeä ennen kuin tuota silppua yritettiin (jälleen kerran) syödä

Roskisdyykkari ja sen aarre

Välillä poika on äitiään nopeampi. Jo 20 sekuntia riittää yllättävän paljoon.

Nyt ihan viimepäivät tässä on arjen lomassa myös pakkailtu. Alvaria on jahdattu pitkin sen huonetta (pakeni jopa vaipanvaihtotason ala-hyllylle – karkailusta taitaa olla tulossa seuraava tosi siisti juttu…) ja soviteltu sille shortseja ja t-paitoja (suuri osa liian isoja, mutta niillä mennään). Ja kaivettu uikkarit ja aurinkolasit (Alvar tarvitsee taas kesällä uudet. Tälle reissulle nuo elokuussa ostetut saavat vielä luvan kelvata.)

Taas äiti puijattiin päikkäreiden jatkopaikaksi.

Mietitty, montako pitkähihaista sitä aikuisille tarvitaan. (Päädyin kahteen. Lähinnä lentomatkojen takia.)

Viimeiset leikit ennen lähtöä.

Hauskaa kiinalaista uutta vuotta – ja Suomeen hyviä hiihtolomia. Meidän perhe lähtee sivistyksen, puhtaan luonnon ja auringon ääreen Australiaan! En ois uskonut, että sinne asti ennen eläkeikää ehditään.