Kevään myötä pahimmat saastejaksot ovat tältä erää takana, mutta edelleen jokaiseen viikkoon mahtuu useampi päivä, jolloin ulos ei ole asiaa leikkimään. Toisin kuin talvella, Alvarilla alkaa olla energiaa purettavaksi ja sanottakoon, että iltaisin huomaa, onko päivä ollut riittävän aktiivinen vai ei. Olemme nyt pariin otteeseen käyneet lähistön sisäleikkipaikoilla, paikallisilla Hoplopeilla.

Ensimmäinen käynti suuntautui Jinganissa sijaitsevaan verrattain uuteen paikkaan, jonne menimme australialaisen kaverimme ja tämän yksivuotiaan kanssa. Sisään astuttuamme meinasimme lentää pyllyillemme: leikkialue oli enemmän korkea kuin leveä. Turha reissu Shanghain ruuhkissa ei kuitenkaan huvittanut, joten maksoimme kiltisti pääsymaksun ja kävimme kokeilemassa.

Kaksi yksivuotiasta tuonne – aapuaa. Menimme tuon pariin kertaan ylös alas, mutta kyllä siinä aika tarkkana sai olla.

Sivusta löytyi portaat ja rakennelman päältä löytyi vähemmän hurja pallomeri sekä pari putkea ja lukunurkkaus.

Putkesta poistuminen oli tarkkuutta vaativaa hommaa.

Yksi paikan kirkkaista tähdistä: akvaario!

Paljon parempi paikka löytyi tällä viikolla: sama leikkipaikkaketjun hieman vanhempi tila oli suorastaan täydellinen Alvarin ikäiselle. Siellä oli monenlaista

…kiivettävää…

…liu’uttavaa…

…ajettavaa…

…ja tutkittavaa. Ja Alvarin riemu oli käsin kosketeltavaa.

Nyt myönnän olevani hieman utelias testaamaan Suomen vastaavia – koleat syyssäät, vähän jo odotan teitä.