Oi mikä loma

Loma loppui viikko sitten. Aivan ihana loma Dubaissa.

Lensimme menomatkan neljän Ollin kollegan kanssa, sillä tämä reissun alku oli yhdistetty työreissuun. Onneksi näin oli, sillä samalla saimme ylimääräisiä lastenhoitajia, jotka muodostuivat ennakoitua arvokkaammiksi. Menomatkasta nimittäin muodostui loman rankin osuus: suunnitellun noin 11h sijaan matkasimme Shanghaista Dubaihin komeat 31h. Tästä ajasta mm istuttiin lentokentällä seisovassa koneessa alkuun noin 6h ennen kuin Emirates teki päätöksensä, että lento perutaan. Erinäisten vaiheiden jälkeen pääsimme lopulta lentämään ”suorinta tietä” Soulin kautta – mutta ainakin pääsimme työreissun kannalta ajoissa perille. Marginaaliakin jäi runsaat kaksi tuntia kokouksen alkuun. Jotta matka sujui loppuun asti samalla tyylillä, luvattu lentokenttäkuljetus jäi saapumatta ja hotellilla vain yksi tarvitusta viidestä huoneesta oli valmiina. Melkein nolotti, kun me saimme Alvarin takia sen ainoan valmiin huoneen.

kuva 1.JPG

Incheonin lentokentän (eli siis Soulin) leikkihuoneessa vähän raajoja liikuttelemassa.

kuva 2.JPG

Loppumatkasta vaihdettiin pyjama takaisin.

kuva 3.JPG

Koska 30h ei ilmeisesti olisi ollut vielä riittävä matka-aika, niin päädyimme vielä taksin sijasta ottamaan lentokenttäbussin…

kuva 1.JPG

Olosuhteisiin nähden reipas pikkumies 31h matkan jälkeen. Tämän jälkeen nukkuikin kolmen tunnin päiväunet ja heräili vasta minun periksiantamattomaan herättelyyn.

kuva 4.JPG

Ensimmäisen hotellin leikkihuoneessa oli NIIN paljon palloja ettei Alvar tiennyt mihin tarttua.

Loma onneksi ylitti kaikkien odotukset. Pari ensimmäistä päivää vietin Alvarin kanssa kahden Ollin hoitaessa työasioita, mutta kolmantena päivänä äitini ja siskoni lensivät myös Dubaihin ja vietimme ihanan rentouttavan viikon. Uimme ja söimme joka päivä. Usein lepäilimme Alvarin päiväunien aikaan itsekin hetken huoneessa ja silloin tällöin hieman turisteerasimme. Aivan joka puolella Alvar huomioitaan loistavasti. Minä myös purin raskaus-imetys -ajan ostospatoutumat ja päivitin hieman vaatekaappiani (outlet mallilla 50%-70% alennuksin).

kuva 2.JPG

Kustannussyistä päädyimme vaihtamaan hotellia Ollin työreissun päätyttyä. Ihan täysin sattumalta päädyin valitsemaan naapurihotellin ja muuttomatkamme oli todella lyhyt!

kuva 5.JPG

Äitini ja siskoni tuoma tuliaisvuori – ihanat <3. Nämä tulivat suureen tarpeeseen! (Vaippa-möykkyjen sisälle oli siis paketoitu pilttipurkkeja.)

Kaksi vuotta sitten en varmaan olisi Dubaissa viihtynyt, mutta nyt se oli erittäin hyvä lomakohde. Suosittelen muillekin lapsiperheille!

PS Lisää kuvia seuraa, kunhan saamme kameran muistikortin purettua.

Suhteet Oma elämä

Meillä on ayi

Meillä on ayi! Itse asiassa meillä on ollut ayi jo viikon päivät, sillä osa-aikainen kodin/lastenhoitajamme Jane aloitti viime torstaina. Hän on meillä aina aamupäivät ja iltapäivät tässä naapurustossa toisessa perheessä. Ja voi miten minä hänestä jo pidän! Olen ihan itsekin yllättynyt, miten luontevalta hänen seuransa tuntuu. Kaikkein tärkeintä on, että hän on loistava Alvarin kanssa: kaitsee ja huolehtii (jopa minua enemmän eikä esimerkiksi ei soisi Alvarin pureskelevan mitään) pojasta mutta osaa myös asettaa pojalle rajoja. Olen huoletta voinut jättää pojan hänelle. Onneksi myös Alvar on aivan selvästi tykästynyt Janeen ja jää mielellään tämän hassusti puhuvan tädin kanssa kahden (Alvarista oikein näkee, miten hän kuulostelee ja miettii Janen puhetta).

kuva-33.JPG

Jane on myös hyvin oma-alotteinen – esimerkiksi tänään en keksinyt hänelle Alvarin nukahdettua mitään tehtävää (asunnossamme siivotaan talon puolesta kahdesti viikossa) – kylpyhuoneet hän siivosi omasta aloitteestaan eilen ja lattiat oli kuurattu sekä eilen että tänään. Kun ehdotin lepotaukoa, hän vastasi kaappien olevan likaisia, joten nyt on tämän huushollin kaapeista pölyt pyyhitty – ei sillä että olisin mitään pölyä niissä edes huomannut. Lisäksi hän toivoo meidän ostavan kunnollisen imurin, sillä pienen lapsen kanssa pitää imuroida lattia ainakin olohuoneesta joka päivä. Ei tarvinne erikseen sanoa, että näin siistiä meillä ei ole vielä ikinä ollut. Olli ei ole Janea vielä tavannut, mutta löydettyään bokserinsa viikattuina totesi hänkin Janesta pitävänsä. (Yritin sanoa hänen vaimonsa ne viikanneen, mutta jostain syystä tämä ei mennyt läpi…)

No bokserit ehkä kielivät siitä, ettei meillä ole vielä ihan hirveästi tehtävää. Kahden viikon päästä aloitan kuitenkin taas kiinan opinnot ja lapsenvahti tulee enemmän kuin tarpeeseen. Ennen arjen alkamista väliin mahtuu vielä yksi kansallinen lomaviikko ja sitä myöten yksi lomareissu. Näin sitä havatuu, että pian on jo lokakuu – tämä syksy taitaa mennä ihan hujauksessa.

Suhteet Oma elämä