Me olemme vihdoin alkaneet tutustua naapureihimme! Emme sentään vielä ihan ole päässeet tutustumaan filmitähti-seinänaapuriimme (hän ei vaikuta erityisen kiinnostuneelle muiden seurasta), mutta moniin muihin compoundimme asukkaisiin. Tähän on kaksi avaintekijää: kesän tulo ja compoundin muskari.

Näistä kevään/kesän tulo on ehkä se merkittävämpi tekijä: Alvar alkaa olla riittävän iso pihan leikkipaikalle, joten mekin olemme liittyneet ulkoilijoiden joukkoon. Täällähän päivisin lasten kanssa hengaavat lähinnä ayit. Sumuisella säällä (ilmanlaadun salliessa) saamme edelleen ulkoilla joko omassa rauhassa tai suomalaisten naapuriemme kanssa, mutta aurinkoisina arki-iltoina ja viikonloppuna myös taloyhtiön muut vanhemmat tulevat lastensa kanssa pihalle. Viime perjantaina tuli jopa spontaanisti nautittua leikkikentällä lasillinen viiniä naapurin hyvässä seurassa (tai siis Ollin tuli, minä pysyin kuivin suin).

Toinen hyvä tapa tutustua muihin on ollut muskari. Eräs aktiivinen äiti sai järjestettyä muskarin compoundille. Muskari on paikallisittain edullinen (siis näin länkkäri-palveluksi täällä), minkä lisäksi matkaan menee viisi minuuttia ovelta ovelle – eli sinne päästään menemään päivän saastetasosta riippumatta. Compoundillamme on selkeästi ollut suuri piilevä kysyntä tällaiselle toiminnolle, sillä muskarissa on käynyt noin 30 lasta ayineen/äiteineen.

…30 on kyllä hieman liikaa ja usein meno sen mukaista, mutta ohjaajan onnistuu jokseenkin pitämään paketin kasassa. Ja ennen kaikkea lapset tuntuvat nauttivan.

Alvarista parasta muskarissa on

1. ohjaajan pikkuautot, joita saa kantaa koko muskarin ajan kädessään
2. salin jumppapallot
3. sekä lopussa puhallettavat saippuakuplat (joista ei tällä kertaa löydykään kuvaa)

Kaiken kaikkiaan entistä sosiaalisempia aikoja edessä.