Shanghai matkailukohteena
Majatalotoimintamme tuli korkattua pari viikkoa sitten, kun mummi & ukki saapuivat luoksemme visiitille viikoksi. Ihanaa! Eikä vähiten, koska toivat tuikitarpeellisen Alvarin muonavaraston täydennyksen. Olli oli viikon normaalisti töissä, mutta me Alvarin kanssa pääsimme vieraiden kanssa kotikaupunkiamme kiertämään. Ja paljon kierrettiinkin. Alla vähän otteita matkan varrelta – ei suoranaisesti parhaat palat vaan enemmänkin parhaiten valokuviin ikuistetut kulmat.
Heti ensimmäisenä päivänä vakuutimme vieraamme loistavilla organisointitaidoillamme – Alvarin kulkuneuvovalinta ei osunut aivan nappiin kiinalaiseen puutarhaan (Yuyuaniin), jossa oli ihan hirveästi askelmia ja puoleen sääreen ulottuvia kynnyksiä..
Äiti katsoo kameraan, poika katsoo..
..karppeja – paljon suuria kirkkaanvärisiä karppeja!
En lähde edes arvailemaan, mikä ihmettä kuvanoton hetkellä tällä kertaa tapahtui. Yritimme ainakin kymmenen kertaa, mutta kertaakaan eivät edes kuvan kolme aikuista katso samaan suuntaan. Tämä oli oikeasti se paras otos.
Ollikin pääsi ensimmäisenä päivänä mukaamme, koska oli sunnuntai. Tämä oli tosi kiva kaikille eikä vähiten Alvarille, jolle löytyi monta kantajaa. Sillä kuka rattaissa nyt koko päivän jaksaisi istua??!?
”Josko vähän tästä haukkaisi tätä pari sataa vuotta vanhaa puuta” (No, onneksi se oli varmaan useasti rakennettu uudelleen ”restauroitu”).
Vielä alkuviikosta Alvar oli ukkia nopeampi.
Välillä lounaspuitteet olivat varsin kohdallaan.
Alvar jaksoi vielä pitkän päivän päättyessäkin hymyillä – ihme poika!
Kävimme tietysti myös Bundilla eli jokivarressa katsomassa toisella puolella olevia korkeita taloja. Mahtaako poika edes nähdä noin kauas?
Sekä kiinalaisessa temppelissä (huomaa ensimmäisestä päivästä opiksi otettu Alvarin kuljetin).
Shanghaita oli myös Zhujiajiao eli nk. vesikaupunki. Kaunis pieni (turistinen) kylä Shanghain laidalla, jonka vanha osa on rakennettu tiiviisti veden päälle/äärelle (en ole lukenut läksyjäni riittävän hyvin, jotta tietäisin kumpi on oikein).
Zhujiajiaossa aurinko häikäisi ja lakki oli jäänyt kotiin. Paikalliset olivat kuitenkin paljon huolestuneempia pojan paljaista jaloista ja yrittivät useaan otteeseen kaupata meille sukkia. Hyvä kauppias olisi lakin varmasti saanutkin meille myytyä, mutta sukat olivat turvassa omassa laukussa – oli liki hellesää.
Paikallinen kalastaja saalistaan kauppaamassa:
Me tyydyimmekin Alvaria lukuunottamatta vähän nestepitoisempaan tankkaukseen:
Zhujiajiaossa kojuja riitti, mutta koska sekä pojan että hoitolaukun (että voikin pienen pojan nesessääri painaa) kantajaa vaihdeltiin, niin mikäs noita kiertäessä oli.
Lisäksi shoppailimme tasaisesti pitkin viikkoa, mutta välillä myös ihan vain oltiin. Ja katsottiin hetki Puuha-Peteä (joka kuitenkin oli liian jännittävä vielä. Tahdoin vain koittaa, mitä poika tv:stä sanoo).
Meillä kaikilla oli oikein kiva viikko ja Shanghai osottautui oikeinkin mielenkiintoiseksi kaupungiksi vierailla. Ilman vieraita en olisi varmaan kiertänyt tätä määrää nähtävyyksiä koko vuonna.Vauvaksi Alvar on suoranaisesti tehty reissaamiseen, mutta on silti sen verran työlästä yksin hänen kanssaan kiertää.