Hymy!
Olin kuulema lapsena aika totinen torvensoittaja – hymyilin ja nauroin vain aiheesta. Kerran pienenä oltiin katsomassa perheen kanssa klovniesitystä ja vanhemmilleni parasta oli, kun nauroin niin etten meinannut penkilläni pysyä. Esitys taisi olla varsin hyvä, sillä muistan itsekin siitä hiukan vielä. Ajauduin hiukan sivuraiteille. Alvar on tullut äitiinsä ja enimmäkseen tutkistelee hyvin pohtivainen ilme naamallaan. […]