Ruokahaaveilua
Mietittiin eilen Lauran kanssa, mitä kaikkea syötäisiin, jos saataisiin syödä ihan mitä tahansa, kuinka paljon tahansa, milloin tahansa ja oltaisiin silti kauniita, herccii ja särkyviä. Televisiosta tulee nimittäin miljoonaa eri teeveeohjelmaa. Laura kieriskeli lattialla, ja valitti että on aivan kauheeta. Mä sanoin, että kohta se helpottaa. Niin se helpottaakin, ei tässä kuurilla koskaan sellaista fyysistä nälkää ookkaan. Pahinta on opetella täyttämään ne ex-napostelujen hetket. Voisi opetella esim. virkkaamaan ja juomaan vettä. Ihmiset juo liian vähän vettä. Vesi on hyvää, on on. Varsinkin Suomen vesi.
Ketoosi tilassa on yksi vakava haitta ja se on nimeltään haisuhenki. Se on voimakas, pistävä hengen haju, joka ei lähde, vaikka pesisi hampaita 14 kertaa päivässä. Sillä se on vatsahappoa joka tuoksuu. Mutta henki haisee kanssa jotenkin imelälle. Voi toki mussuttaa purkkaa, mutta silloin erittää enemmän sylkeä ja saattaa tehdä mieli vaan napostella enemmän.
Käväisin tänään Punaisen Ristin pisteessä ja yritin luovuttaa verta. En onnistunut, koska hemoglobiini oli lievästi ali suosituksen. Naisilla on aina alhaisempi hemoglobiini kun miehillä, koska meillä on kuukautiset. Ja mulla on alhaisempi hemoglobiini, koska en syö raatoja. Paitsi kalaa, kalaa ei lasketa, koska sitä ei voi silittää. Eikä rapuja, koska ne syö muita raatoja. Lihansyönti on ihan turhaa, älkä syökö lihaa. Aloittakaa vaikka maanantaista, älkää syökö lihaa maanantaisin. Niin että sitten kun Maapallo räjähtää ylikuormituksesta, voitte tulla tälle puolelle deadlinee, joka huutaa ”MITÄ ME SANOTTIIN, SE EI OLTU ME!”
Tänään painoin tasan 82 kiloa. Pitäisi kohta varmaan TAAS käydä sillä avaruusvaalla ja katsoa, minne sentit oikein menee. Ainakin vatsasta ovat menneet. Äiti väitti että mun postaukset on pitkiä, kuin nälkävuodet. No, nälkä tässä onkin. Tai no ei oo, mutta sellainen napostelunälkä. Mitä te napostelette mieluiten? Mä tykkään kuningasjuustoista.
Kahviin kaipaan maitoa, mutta oon opetellut juomaan espressoa. Se on oikein hyvää, kerrassaan napoisaa, ravitsevaa, täyttävää. Ja mun syntymäpäivänä mentäisiin syömään sushia. Kuka tulee mukaan? Kuvien kaikki ruuat olen toki kokannut itse, enkä suinkaan etsinyt kaverini Googlen avulla. marika, mä kaipaan meidän sushibuffettiaikojamme. Ja sitä, kun sä toit kotiin pullaa ja berliininmunkkeja.