Päläpälä

Oon saanut paljon yllättäviä kommentteja. Olin henkisesti valmistautunut sellaiseen naureskeluun, että pallero HAHAHAHAHAA, yritäppä laihduttaa. Terästäydyin vastaanottamaan sellaista.

Tiedän toki. etten näytä niin painavalta kuin oon. Suurin osa mun kehosta on kerääntynyttä nestettä ja sellaista pullarasvaa, vaikka se ihmeellinen avaruusvaaka näyttikin, että mun elimistössä ei oo tarpeeksi vettä, se kun ei ole kyennyt miksaantumaan rasvojen kanssa. Näin ainakin oletin.

Oon onnellinen myös kroppani muodosta. Mulla on iso perse, jolla kelpaa synnyttää tulevaisuudessa ja tankerojalat, jolla pinnistää suosta. Isot tissit, eikä vatsa nyt niin iso kuin voisi olla. Paino näkyy eniten turvotuksena kasvoissa ja käsivarsissa ja jsokus pömppäävässä vattassa.

En miellä itseäni mitenkään läskikasana, en todellakaan. Mun tapa kirjoittaa on ironinen ja kärjistävä. Mutta jos siinä on jotain epäselvää, on usein kyse enemmänkin kirjoittajasta kuin lukijasta.

Mulla ei ole mitään intressejä näyttää keskitysleirivangilta tai edes huippumallilta. Haluun olla terve ja että mun olo on kevyempi. Tää kuuri on tarkoitettu startiksi ja sitten opettelen olemaan terveellinen, ja ihmeellinen ja syömään oikein ja juhlimaan oikein.

Oon joskus ollut myös oikeasti lihava, enkä koskaan enää halua olla sitä. Se ei tee hyvää omalle mielenterveydelle, vaikka suurinosa paineista tuleekin ulkopuolelta. Ei oo kiva, jos ei jaksa nousta rappusia ilman, että yskii keuhkonsa pihalle.

Ja kyllä mä jumppailenkin. Ainut mikä tässä on, on se että mä en tykkää liikunnasta. Tai no joo, jossain ryhmässä vaikka pelattaisiin polttopalloa, kiva kiva. Mutta muuten, se tuntuu jotenkin väkiseltä. Eli liikun silloin, kun musta on hauska liikkua.

Toivon myös tosissani, että tästä on jollekin apua. Äsken eräs asiakas totesi mulle, kun juteltiin, että on hauskaa, jos kaikki ei oo tikkulaihoja, vaan että saa olla minkälainen haluaa. Niin mustakin, musta on ihanaa, että ihmiset erilaisia. Ja jos laihduttaminen ei oo hauskaa, vaan ihan kamalaa, niin sitten kannattaa ajatella, että onko se sen arvoista. Toki parempi terveys ja hyvä olo on aina sitä, mutta kyllä pehmeänäkin voi olla tyytyväinen ja onnellinen omaan elämäänsä. Todelliset arvot jotain muuta, kuin rasvaprosentti omassa kehossa.

Suhteet Oma elämä Hyvä olo Liikunta

Itse dietistä

Ajattelin kirjoittaa vähän tästä dietistä millä mä olen.

Elän tällä hetkellä pussiruuilla ja vedellä. Pussien makuja on mm. mansikka, persikka, vanilja, kahvi, sieni-, parsa- ja vihanneskeitto. Lemppariksi on löyty tällä hetkellä vaniljapirtelö ja sienikeitto.

Pusseja saa syödä kolme päivässä, kaksi makeaa ja yhden suolaisen. Lisäksi saa juoda esim. mustaa kahvia ja vissyä ja teetä ja lightlimuja ja mehuja.  Tätä kestää kolme viikkoa, jonka jälkeen on palautumisviikko, jolloin opetellaan syömään oikein, ettei karisseet kilot tulisi heti takaisin, kuten paastossa usein käy. Tarkoitus oisi olla hienossa kunnossa synttäreihin mennessä, jotka on 24.9.

Pussiruokien nimi on ”xtra vlcd”, eli ”Very Low Calorie Diet”. Oon joskus syönyt myös jotain nutrilettei ja sellaisii, mutta nää on huomattavasti parempia.  Maistuu melkein oikeelta ruualta.

Ruuasta saa 500 kalorii päivässä, ensimmäisissä kiloissa tippuu kehoon kertyneet ylimääräiset nesteet, jonka jälkeen keho menee ketoosii. Ketoosi on se tila joka sulattaa rasvan ja vararenkaan.

Vaikeinta on mun mielestä korvata syömisen ja juomisen täyttämät hetket. Tosi usein ihmiset seurustelee keskenään ruuan tai juoman ääressä. Ruuasta on tullut tekemistä ja juomisesta se, miten vietetään kavereiden kanssa aikaa. Toisaalta tää on ollut sinäänsä helpompaa, koska mulla on muutto käynissä para’aikaa. Lisäksi päivänä yhtenä kävimme Marikan kanssa heittelemässä frispiitä. Ja Lauran kanssa kilppareilla ja solkussa.

Aamupaino oli tänään 82,9 kiloa.

Kauneus Oma elämä Liikunta Meikki