Kävinkö lomalla ollenkaan?

Sortteerasin tänään reissukuvia järjestykseen. Miten voi olla, että jo nyt, vajaa neljä vuorokautta kotona oltuani, tuntuu että matkasta on ikuisuus?

Paluu arkeen ei sujunut yhtään niin pehmeästi kuin olisin toivonut. Saavuin kotiin sunnuntaiyönä ja kampesin itseni heti aamulla töihin orastavasta flunssasta huolimatta. Sitten pamahdinkin kunnolla kipeäksi ja makasin vuoteenomana pari päivää. Työt ehtivät saikun aikana kasaantua, ja jo tänään huomasin haaveilevani uudesta irtiotosta. Tai edes siitä, että pääsisi kunnolla treenaamaan.

Onneksi lomakuvat toivat myös hyviä fiiliksiä. Että minäkö tuossa olen, auringossa! Reissu sujui erinomaisen sujuvasti ja rentouttavissa merkeissä. Hienoja luontokappaleita jättiläissimpukoista ja kirkkaanvärisistä kaloista vesipuhveleihin, uusia ystäviä, kylmiä oluita ja mielenkiintoisia kokemuksia. Hienojen muistojen ja kivan brunan lisäksi matkailu lisää kotona olemisen iloa ja tuo uutta intoa treenaamiseen. Kunhan köhä saadaan pois, alkaa sellainen superjumppa, että oksat pois!