Yleistä urheilua

Tein tällä viikolla paluun yleisurheilukentille reilun parinkymmenen vuoden tauon jälkeen. Aikuisten yleisurheilukoulussa oli superkivaa.

Olen jo muutamana vuonna haaveillut meneväni Helsingin Kisa-Veikkojen aikuisten yleisurheilukouluun. Tänä vuonna vihdoin tartuin toimeen ja ilmoittauduin mukaan. Kivaa kyllä harjoittelemassa käy myös monta kivaa mimmiä meidän crossfit-salilta sekä kanssa-lilyläinen, mainio Nina Ninan verkkareissa -palstalta.

Harrastin yleisurheilua ensimmäisellä luokalla. Meininkin Lappeenrannan Urheilu-Miesten yleisurheilukoulussa parikymmentä vuotta sitten oli melko samanlaista kuin nyt Eläintarhan kentällä: kokeillaan erilaisia lajeja ilman suurempaa stressiä tai epäonnistumisen pelkoa.

Vaikeinta yleisurheilukouluun menemisessä oli lajien valitseminen. Miten ihmeessä voisi päättää, kokeillako kolmiloikkaa, kuulantyöntöä vai aitajuoksua? Joka viikolle valitaan yksi mieluinen laji, ja kaikki suorittavat Cooperin testin ja viimeisen kerran kisat.

Ensimmäisellä kerralla valitsin keihäänheiton. Jo oli hauskaa! Asiantuntevassa opastuksessa kaartakin alkoi hiljalleen löytyä heittoihin. Hauskanpito ja ei kovin ryppyotsainen tekniikkaan keskittyminen olivat mukavaa vaihtelua raskaalle puurtamiselle. Naurua kuultiin kentällä jatkuvasti, milloin onnistumisen ilosta, milloin päin prinkkalaa menneen heiton jälkeen.

Olen tätä jo aikaisemminkin kohkannut, mutta aikuisiällä harrastaminen on kyllä helvetin hauskaa puuhaa. Ei tarvitse tuntea stressiä tekemisistään tai tuntea sosiaalista painetta. Sen kun tekee sitä mitä huvittaa ja mikä tuntuu mielekkäältä.

Oletteko löytäneet viime aikoina uusien harrastusten pariin?