En treenannut, mutta ei se mitään
OMG! Kokonainen viikko ilman hikijumppaa! Kuolinko? Katosivatko gainsit? Muuttuiko kaikki fitness fatnessiksi?
En ole treenannut laisinkaan tällä viikolla. Syy lepoon on sinänsä ollut ihan validi, sillä maanantaina vielä annoin kropalle lepoa viikonlopun juoksutouhuista ja tiistaina kävin pienessä operaatiossa, jonka jälkeen suositeltiin välttämään urheilua viikon verran (toim. huom. en käynyt asentamassa tissejä tai muuta yhtä sensaatiomaista).
Treenaamattomuus on toisaalta ihanaa, mutta toisaalta se kalvaa sielua sisältäpäin. Kevyet kävelylenkit ja pieni hölkkälenkki loppuviikosta eivät riittäneet ruokkimaan alati vahvistuvaa levottomuutta. Muiden urheilullisuus alkaa ärsyttää sietämättömästi, ja jossain välissä lepointo muuttuu tunteeksi siitä, että ehkä ei enää koskaan ikinä milloinkaan pääse liikkumaan, eikä oikeastaan haluaisikaan enää koska kaikki on mennyttä.
Ajatuskulkuni tältä viikolta kulki jotakuinkin näin:
Tämä on siistiä! Mulla on paljon vapaata aikaa!
Onpa vähän tylsää…
Miksi tuonkin pitää kehuskella treenaamisellaan Instagramissa?
Ehtiipähän siivota kaappeja kun ei ole jumpalla koko ajan.
Jumalauta lopetan kaikkien treeni-ihmisten seuraamisen Instagramissa jos ette kohta lopeta tuota treenaamisella kehuskelua.
Välillä on hyvä antaa kropan levätä kunnolla. Nyt jos höntyilee niin paranemisessa kestää pidempään.
Miksi KAIKKI MAAILMAN MUUT IHMISET kehuskelevat satojen kilojen kyykyillään ja ultramaratoneillaan Instagramissa? Eikö niillä ole muuta tekemistä?
Kerrankin ehtii katsoa useamman jakson The Wireä illan aikana.
LOPETAN KOKO INSTAGRAMIN JA MUUN SOMEN SEURAAMISEN! LINNOITTAUDUN KOTIIN JA SYÖN JÄÄTELÖÄ LOPPUELÄMÄNI! EN PÄÄSE TREENAAMAAN IKINÄ EIKÄ MINUSTA TULE ENÄÄ IKINÄ MITÄÄN! ÄLÄ SINÄKIN SIINÄ JUMALAUTA KEHUSKELE NIILLÄ MILJARDIN KILON MAASTAVEDOILLASI SAATANA! EIKÖ KUKAAN POSTAA MIHINKÄÄN MITÄÄN MUUTA KUIN JUMPPAKUVIA?
Ja niin edelleen. Onneksi on kohta viikko täysi, paraneminen hyvällä mallilla ja järki kyllä sanoo että lepo oli hyvästä eikä viikon treenaamattomuus oikeasti haittaa yhtään mitään. Onpahan tankattu ja makoiltu tarpeeksi. Silti naurattaa, miten voimakkaita tuntemuksia päänuppi saakaan aikaan näinkin pienistä asioista. Tunnistatteko saman ajatuskulun itsellänne?