Puhutaanpa tissiliiveistä
Olen jemmaillut tätä postausta luonnoksissa jonkin aikaa, mutta laitetaan nyt julki #tissiviikko-kamppiksen kunniaksi.
Haluaisin puhua tovin tisseistä. Tai oikeastaan niiden verhoamisesta, sillä rintaliivien ostaminen on yksi viheliäisimmistä asioista, joita ihminen joutuu elämässään tekemään.
Mainoksissa ja mediassa alusvaatteisillaan hipsuttelevilla naisilla on aina älyttömän miellyttävää hiekalla, takan edessä tai vuoteessa piehtaroidessaan. Todellisuudessa alkkarit tekevät pakaraan painanteen tai hilautuvat ties minne päivän aikana, tai vähintäänkin ovat niin matalat että persvako vilkkuu jo ilman kumarteluakin. Rintaliivit puristavat ympäryksestä ja löpsöttävät tissivaosta.
”Pitää vain osata ostaa oikeanlaiset ja oikean kokoiset rintaliivit”, huokailee siellä joku. Niin niin, mutta entä jos sellaisia ei ole olemassa?
Tissiliivivalmistajien mielikuvissa olemme kaikki suht hoikkia tai vähintäänkin suht povekkaita. Ja mitä enemmän ympärysmittaa rinnan alla, sitä muhkeammin on ympärysmittaa myös rinnan päällä. Paitsi että kun kaikilla ei ole. Oma rintaliivikokoni on osapuilleen 85 AA, jota ei tavan kaupoista löydy ollenkaan, erikoisliikkeistäkin kovin harvoin.
Meille pienten daisarien naisille tarjotaan pääasiassa kahta vaihtoehtoa. Pienirintainen on oletusarvoisesti kynää hoikempi esiteini, joka haluaa verhota povensa trikooseen ja Snoopy-kuvioon. Ja jos tuo ihmisparka sitten aikuiseksi kasvettuaan on edelleen pienirintainen, hänelle tarjotaan helvetinmoista toppausta. Sillä kuka nyt haluaisi olla, luoja paratkoon, ihan lauta? Onko seksikkyys suoraan verrannollinen kuppikokoon? (Kiitos vaan sille alusvaatekaupan tädille joka ehdotti Wonderbrahan siirtymistä.)
Jos muuten elänkin elämääni tyytyväisenä omaan kehooni enkä pahemmin maindaa erilaisista sileys-, karvattomuus- ja kohotus/kurtsaus/kiristysihanteista, liiviostoksilla käyminen ahdistaa minua kohtuuttoman kovasti. Miksi siitä on tehty niin helvetin vaivalloista ja ikävää? Olen marhaillut alusvaateliikkeissä epätoivon partaalla ja sovitellut tuskanhiki otsalla elämäni aikana varmaankin miljoonat eri liivit. Tyytynyt joihinkin edes säällisesti päälle sopiviin malleihin, koska parempaakaan ei ole tarjolla, ja nostellut sitten olkaimia tai yrittänyt vältellä kumartelua avonaisella paidalla, kun liivit tarjoavat turhankin avaria näkymiä. Jos joskus olen löytänyt liivit joihin daisarini ovat juuri oikean kokoiset, on kupit sijoitettu absurdin keskelle liivejä tai sitten kainaloihin. Kääntynyt kassalta takaisin koska en halua niitä Snoopyja.
Tiedän monia naisia, jotka ovat siirtyneet suosiolla yksinomaan treenirintsikoiden käyttäjiksi tuskastuttuaan normaalin rintaliivien hankkimisen mahdottomuuteen. Itsekin käytän usein treenirintsikoita tai bikinien yläosaa, koska ne tuntuvat paljon fiksummilta ja vähemmän epämukavilta päällä. Välillä vain olisi kiva pitää jotain nättiäkin paidan alla.
Mistä te muut leveäselkäiset mutta pienirintaiset hankitte rintsikkanne? Kaikki vinkit otetaan kiitollisna vastaan. (Kuvassa yllä olevat liivit löysin ilokseni löysin Lindexistä, eivät nekään täydelliset ole mutta pienet ja vain kevyesti topatut silti.)
Katso myös: Farkkuja meille reiteville