Fillarihaaveita

Nyt kun en ole päässyt treenaamaan reiluun puoleentoista viikkoon, olen ehtinyt ajatella kaikenlaista. Esimerkiksi fillareita.

GoExpossa tein sen virheen, että menin hipelöimään polkupyöriä. Kotitallista löytyy uskollinen Kona Dew Plus ja mummomallin kauppakassipyörä, mutta himottaisi ainakin saada yksi lisää. Ja haluja on melkoisen helppo perustella itselleeen. Haluaisin nopean ja kevyen työmatkafillarin. Ja kun minulla olisi uusi pyörä, voisin tehdä Konastani kunnon retkipyörän, eli vaihtaa siihen hitusen kestävämpiä osia, nousukahvat ja muutamia muita juttuja. 

Ongelmaksi vain on muodostunut valinnan vaikeus. En nimittäin millään pääse itseni kanssa yksimielisyyteen siitä, millaisen pyörän haluaisin. Tässä avainkysymykset:

Vaihdepyörä vai ei?
Sinkula, fiksi vai käännettävällä navalla?
Kippurasarvet vai bullhorn-tanko?
Superkapeat nakit vai hitusen paksummat renkaat?

Kun näistä pääsisin konsensukseen, olisi hitusen helpompaa lähteä etsimään mieluisaa mankelia. Yllä olevan havainnekuvan Bianchi Pista on kummitellut mielessäni, samoin toinen messuilla kuolaamani kaunotar, Pelagon Sibbo.

Voisinkohan ruveta fillareiden Imelda Marcosiksi?