Kinkeri-inkerin hikiset katumusharjoitukset

1452056_10152046450745169_1738737295_n.jpg

Bile-Lotta tässä taas, moi.

Juhlakausi ottaa koville, ja kovemmaksi käy mitä vanhemmaksi tulee. Tämän viikonlopun biletyksen jälkeen olo oli (osaksi hyvällä ja osaksi huonolla tavalla) kuin jyrän alle jääneellä. Eilisen käytin kodinhoidollisten katumusharjoitusten parissa siivoten ja ruokaa laittaen, mutta tänään marssin reippaana tyttönä salille. Tiesin, että treenistä tulisi kaamea, mutta henkisesti tuntui todella tärkeältä katkaista bileputki saamalla hikeä pintaan. 

Juhlimme lauantaina CrossFit Central Helsingin ihanien tyyppien kanssa pikkujouluja. Vaikka vähän nolottikin että taisin esitellä pikkutunneilla kaikki olemattomat ja erityisnolot muuvini baarin tanssilattialla, oli fiilis ihan siedettävä – aina siihen asti kunnes treeni alkoi.

Tänään oli tarkoitus kokeilla seuraavaa lystiä aikaa vastaan:
5 köysikiipeilyä
20 pistoolikyykkyä (eli yhden jalan kyykkyä)
20 varpaat tankoon -liikettä
30 kahvakuulatempausta (15 per käsi)
40 punnerrusta
50 askelkyykkyä
100 kyykkyä ilman painoa

Jo lämmitellessä tuntui siltä, että tästä ei skaalaamatta selvitä. Kroppa tuntui keränneen elopainoa kolmanneksen lisää ja kaikki vähäinenkin liikkuvuus tuntui kadonneen holtin ja kohtuuden myötä. Sain lopulta kellotettua ajaksi jotain hitusen alle 14 minuuttia niin, että vähensin köysikiipeilyt kolmeen, tein pistoolikyykyt painolevykasalle ja vähensin punnerrukset puoleen. Ei mikään maailmanmestaritulos, mutta ihan kelpo suoritus, kun alla oli liian vähän unta ja liian paljon bourbonia. 

Mutta se on crossfitissä juurikin hienoa, että treenejä pystyy suhteuttamaan omaan kuntoonsa ja kroppansa tilaan nähden. Olen muutamastakin suusta kuullut, että crossfit kiinnostaisi mutta kun kunto ei ole mukamas tarpeeksi hyvä. Höpön löpön, siellä se kunto kehittyy, kun tekee sellaisella määrällä, joka on toteutettavissa mutta joka vielä  kehittää paremmaksi. Skaalausta täytyy hetki opetella, että oppii löytämään sen itselleen sopivan määrän ilman, että tuntuu jumpan jälkeen siltä, että voisi vetäistä iltapuvun päälle käymättä suihkuruudun kautta. 

(Kuva on muuten itsenäisyyspäivän juhlista, joissa kaveri totesi hauiksieni kasvaneen sitten viime näkemän. Aika siistiä.)

suhteet oma-elama liikunta
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.