Laiskan naisen niksit painonhallintaan

Sisäinen sluibailija auttaa pitämään kukkaronnyörit kiinni ja herkut kaupan hyllyllä.

Miksi ihmiseen on sisäänrakennettu automaatti, joka perjantaipäivän koittaessa ilmoittaa, että raskas työviikko on ohi, kaupan kautta kotiin ja sohvalle mars? Fredagsmys on ihana ja rakas asia, mutta miksi sen pitää tulla myös silloin, kun erillistä lööbaamistarvetta ei oikeastaan edes ole, kun on juuri palannut reissusta eikä työviikkoonkaan mahtunut sairastelun vuoksi kovin montaa päivää?

Koko illan teki siivoillessa ja puuhatessa mieli jotain hyvää syömistä. Vaan: kannattaa olla laiska akka, joka ei kerran collegehousut jalkaan laitettuaan enää millään jaksa lähteä kauppaan hakemaan apetta. Oikeastaan aika näppärää, että herkkuja ei tule syötyä sen takia, ettei viitsi heittää rotsia niskaan ja painella kulman taakse Alepan sipsihyllylle.

Ja kas! Näin ravittiin laiskuri-Lotta siivouksen keskellä eilisen lihapadan jämillä, ja iltaherkuksi upposi se, mitä kaappien uumenista sattui löytymään, eli maitorahkaa, itse poimittuja mustikoita, se puolikas banaanista joka ei vielä ollut mätä ja pari jämäpähkinää. Eipä mennyt rahaa eikä aikaa, ei. Kun vielä löytyisi yhtä vaivaton tapa saada ihan hervottomat muskelit ja teräksinen kunto.

Lueskelin muuten syödessäni Kaisa Jaakkolan Hormonitasapaino-kirjaa. Kauhean mielenkiintoista asiaa, täytyy palata aiheeseen kun olen saanut opuksen luettua kokonaan.