Lajikokeilussa geokätköily

Etsivä löytää. Tai sitten ei. Kokeilin eilen ensimmäistä kertaa geokätköilyä, ja nörtti minussa innostui valtavasti.

”Geokätköily on maailmanlaajuinen ulkoiluharrastus, jossa etsitään satelliittipaikannusta hyödyntäen geokätköiksi kutsuttuja rasioita,” summaa geocache.fi-sivusto. Siinäpä se yksinkertaisuudessaan. Yksi jemmaa kaupunkiin tai maastoon pienen rasian, muut yrittävät satelliittipaikantimen ja vihjeiden avulla etsiä sen. Kätköjen sijainti ja saavutettavuus vaihtelee aina helposti löydettävistä kiipeilyvarusteita vaativiin piiloihin. 

Meillä oli käytössä iPhonelle ladattu geokätköilyohjelma Geocaching (8,99 € AppStoresta), josta pystyy hakemaan lähistön kätköjä ja niiden lisätietoja. Applikaatiota ei välttämättä tarvitse, vaan kätkön koordinaatit voi syöttää myös muuhun satelliittiapparaattiin. Kännykästä oli kyllä melkoisesti hyötyä, sillä vihjeitä ja lisäinfoa kätköjen löytymiseen tarvittiin kipeästi.

Ensimmäinen vesiperä tuli helpolla rastilla. Lokaatio ja jemman laatu olivat tiedossa, mutta rasiaa ei vain näkynyt tai kuulunut. Trollit ovat löytäneet tiensä myös kätköilyn pariin, eikä ilmeisesti ole tavatonta, että joku kiusallaan käy hakemassa kätkön pois tai siirtää sitä hiukan.Toisen rasian sijainti selvisi, mutta turvallisuushakuisuus voitti seikkailunhalun, sillä kallio oli jyrkkä ja sateesta hirvittävän liukas. Vannoimme kyllä palaavamme paremmalla säällä kirjoittamaan oman puumerkkimme lokikirjaan.

Vaikka suoritustasolla geokätköily meni ihan penkin alle, oli hirmuisen hauskaa ja jännittävää etsiä rasioita kivien ja kantojen alta. Samalla tuli aimo annos liikuntaa, kun ryskäsi pusikoissa ja kiipesi kallioilla. Lähialueretken ja kätköilyn ansiosta aktiivista ulkoilua tuli viitisen tuntia, ja kilometrejäkin kertyi rapiat viisitoista ja siihen puskissa heilumiset päälle. Ja sai syödä evässämpylää ja siemailla kahvia mättäällä istuen, mikäs sen mukavampaa. 

Lisätietoa harrastuksesta ja Suomesta löytyvistä geokätköistä löytyy täältä!