Oodi eväsrasialle

Väittävät, että hyvä design helpottaa arkea ja ilahduttaa kerta toisensa jälkeen. Ja niinhän se tekee. Sen, minkä rakas Ampelmann-rasiani häviää kauneudessa, voittaa se takaisin moninkertaisesti käytännöllisyydellään ja iloisilla Berliinin-muistoillaan.

Tiedättekö sen tunteen, kun omistaa jotain niin kivaa, että alkaa saman tien harmitella sitä päivää kun se menee rikki tai katoaa (tai kuten joku kauhea ihminen meidän konttorilla teki mutta onneksi ehdin pelastamaan: heitti roskikseen)? Mainio eväsrasiani, jonka tilanjakajaa saa siirrteltyä tarpeen mukaan, löytyi kamalan krapulaisena aamuna Berliinissä lentokentältä ennen kotimatkaa. Nyt olenkin ruvennut katselemaan maailman flygareita sillä silmällä, josko jostakin kojusta pilkottaisi uusi samanlainen.

On vähän noloa kiintyä näin kovasti mihinkään esineeseen. Varsinkaan vihreänpunaiseen rasiaan. Kiintyisinpä edes vaikka kodin valaisimiin tai sohvapöytään tai vaikkapa keittiön tuoleihin, jotka ovat sitä ihan oikeaa, sisustuslehtienkin hyväksymää designia. Mikä arjen lyhyttavara on teille eniten mieleen?