Treenaajan matematiikkaa
Luulitteko että kouluvuosien jälkeen ei enää tarvita matematiikkaa? Luulitte väärin. Treenit ovat välillä yksi iso ja hikinen matikkakerho.
Ensinnäkin ovat prosentit ja toistot. 3 x 5 @ 75 %. Selvähän se, kunhan osaa vähän räknätä omasta ykkösmaksimistaan oikeat prosentit ja pitää mielessä monta toistoa on tehnyt. Suositus huonolle matikkapäälle on pitää mukana taskulaskinta tai tähdätä aina helposti hahmotettaviin tasalukuihin ykkösmaksimeissa. Satasen mavesta on jo hitusen helpompi laskea. Lisähaastetta voi saada tempojen muistamisesta. Silloin laskukaava alkaa olla 3 x 5 @ 75 % 31X1. Menee, kunhan keskittyy.
Sitten pitäisi osata kalkuloida oikeat painot tankoon. Kiireessä tämä ei aina ole yksinkertaista. Jos tanko painaa 15 kiloa ja siihen pitäisi ladata ensin 55 kiloa ja sitten 62,5 kiloa ja painoja on tarjolla välillä 0,5 kg-20 kg, mitä painoja valitset? Lisähaastetta saa siitä, kun valmentaja on hankkinut (oletettavasti silkkaa ilkeyttään) myös 2,3 kilon ja 4,5 kilon kiekkoja. Eikä edes mennä pelkästään paunamerkittyihin käsipainoihin. Eikö se ole jo ilmiselvää, että metrinen järjestelmä on paras?
Painoharjoittelun matikka vielä menee, mutta auta armias sitä osaa välillä olla ulalla, kun päivän metconissa pitää ruveta tekemään laskelmia. Pidä kirjaa toistoista, ota ylös kierroksen päättymisaika, lisää siihen 90 sekuntia, laske seuraavat toistot. Lopuksi laske kierrosten kestot ja toistojen määrät. Vaikka luinkin pitkän matematiikan ihan kunnialla läpi, välillä treenimuistiinpanoni salin lattialla näyttävät siltä, kuin olisin paholaisen riivaamana kirjoittanut avaruudesta saamiani salaisia koodeja vankisellin lattialle.
