Treeniloma vai loma treenaamisesta?

crossfit_srilanka.png

Minulta on loman jälkeen kysytty ties kuinka monta kertaa ”Miten sä treenasit siellä reissussa?”

Öäh, tota, en mitenkään. 

Koko alkuvuosi on mennyt treenien kanssa vähän niin ja näin. Ensin tulehtui olkapää. Sitten tuli duunikiireitä. Oli flunssaa, kiireinen projekti, muuta elämää. Epäsäännöllinen ja epäjohdonmukainen treenaaminen ja sen seurauksena laskeneet tulokset alkoivat turhauttaa, joten päätin ottaa koko Sri Lankan loman levon kannalta.

little_adams_peak.png

Liikuttua tuli, mutta ei treenattua. Ja siinä on mielestäni vissi ero. Liikkumisen tavoitteena oli liikkuminen, ulkona oleminen ja uusien paikkojen näkeminen, ei niinkään kunnon, voiman tai minkään muun ominaisuuden kehittäminen. Teimme pari päivävaellusta vuoristoon, ja rannalle päästyämme surffasimme, kävelimme niin maan pirusti ja puljasimme vedessä mahalautojen kanssa. 

Treenaamattomuus teki todella hyvää. Breikki lomasta ja normaaleista jumppakuvioista tuli ehdottomasti tarpeeseen, sillä kotimatkan lähestyessä mieli alkoi taas palaa crossfitin ja painojen pariin. (Enkä tainnut olla ainoa, sillä Aki löysi itselleen harjanvarren, jolla pääsi lievittämään pahimpia painonnostoniksojaan.) Ensimmäinen treenini loman jälkeen oli katastrofi, mutta sen jälkeen boogie on ollut erinomaisen hyvä, mikä kertoo siitä, että treenaamattomuus oli oikea ratkaisu.

harjanvarsitempaus.png

Lomareissu on hyvä kohta selvittää, onko oma treenaaminen edelleen terveellä pohjalla. Jos tähtäimessä ei ole kisat tai jokin erityinen suoritus, ei pitäisi olla päälle eikä kropallekaan mikään ongelma paeta normaalista regiimistä toviksi. Jos tuntuu, että ajatukset pyörivät tropiikissakin menetettyjen gainsien ja välistä jäävien jumppien ympärillä, on syytä lomailla entistäkin kovemmin. 

Treeniloma on sitten asia erikseen. Olen hiljalleen alkanut haaveilla siitä, että joskus pysyisinkin reissussa aivan paikoillaan enkä resuaisi paikasta toiseen rinkka selässä. Menisin hyvään hotelliin, ottaisin puolihoidon ja kävisin salilla ja juoksemassa ja pyöräilemässä niin maan pirusti. Tällaisia vaihtoehtoja alkaa olla meilläkin tarjolla entistä enemmän. Onko teillä hyviä vinkkejä siitä, missä voisi viettää mukavan, lämpimän ja treenintäyteisen lomaviikon loppusyksystä?

 

Hyvinvointi Liikunta Matkat

Menovinkki: Escape Room: Apocalypse Korjaamolla

korjaamoescaperoom1_0.jpg

Maailmanloppu tulossa. Arvoituksia ratkottavana. Tunti aikaa. 

Pakohuoneet taitavat olla tämän vuoden ajanvietetrendi ainakin meillä pääkaupunkiseudulla. Ja mikäs sen rattoisampaa kuin lukittautua pieneen tilaan ystävien kanssa ratkomaan tehtäviä ja arvoituksia! 

Sain kutsun pelaamaan Korjaamon Escape room: Apocalypsea, ja minähän menin riemusta kiljuen! Kulttuuritehdas Korjaamon ensimmäisessä pakohuoneessa ollaan maailmanlopun tunnelmissa uskontojen historian museossa, jossa tapahtuu kummia. 

korjaamoescaperoom2.jpg

Peli oli hirmuisen hauska. Odotin kenties enemmän yleistietoa ja uskontojen tuntemusta vaativia tehtäviä, mutta pakohuoneesta selvisi kunnialla ulos pelkästään hoksottimia käyttäen. Raakaa voimaa ei tarvinnut eikä saanutkaan käyttää, vaikka tiimimme kaikki jäsenet crossfittaajina ja painonnostajina olivatkin valmiita murtautumaan aikarajan puitteissa ulos vaikka hartiavoimin. Tärkeintä pelissä on käyttää aivonystyröitään ja yrittää päästä eteenpäin aikapaineista huolimatta. Pahasta klaustrofobiasta kärsiville suljetusta huoneesta toiseen kulkeminen ei kenties sovi, mutta muuten pelaamista voi suositella kaikille, vaikkei oman elämänsä Robert Langdon olisikaan. Jos paha umpikuja iskee, tarjoaa pelinjohto vihjeitä eteenpäin pääsemiseen. 

Noin 50 minuutissa ulos pääseellä tiimillämme oli pakohuoneessa lystiä, vaikka tuntuikin että meinasimme turhankin ponnekkaasti purkaa museota osiin vihjeitä etsiessämme. Apokalypsiteema jäi kenties hiukan ohkaiseksi emmekä oikein hahmottaneet, miten museon läpi selviytymisemme pelasti koko maailman, mutta se oli oikeastaan sivuseikka. Tärkeintä ja hauskinta oli kuitenkin pelistä aikarajan puitteissa ulos selviäminen ja hauskanpito. Neljä henkeä oli peliin oivallinen määrä, kahdestaan pakenemisesta voisi tulla kenties kireätunnelmaisempaa (ainakin jos olisi pariskuntana liikkeellä) ja kuuden hengen porukassa olisi ollut jo ehkä turhankin ahdasta. 

Tämän enempää en viitsi pakoprosessista kertoa, jotta jännitys ja mysteeri säilyy. Korjaamon pelit on suunnitellut pietarilainen pakohuonesuunnittelija, ja myöhemmin tänä vuonna on luvassa uusia pelejä muun muassa Yhdeksäs portti- ja avaruusteemalla. Nämäkin pitää kyllä käydä tyyppaamassa, joskin olisi hauskaa kokeilla myös peliä, jossa oikeasti kaivattaisiinkin yleistietoa ja teemaan tuntemusta hitusen enemmän.

Korjaamon apokalypsi-pakohuoneesta ja tulevista teemoista lisätietoa täällä. Ajan lystiin voi varata netissä, koko prosessiin menee briiffeineen tunti (tai vähemmänkin, jos meinaa porhaltaa läpi ennätysajassa). Pakohuoneessa voi operoida myös englanniksi, joten kielipolitiikkakaan ei hauskanpitoa haittaa. Lämmin suositus!

//Yhteistyössä Korjaamo

Suhteet Ystävät ja perhe Suosittelen