Kun kauhea kolotus ja holotna iskee, onni on iso kissa joka korvaa torkkupeiton.

Lienee melko suuren crossfit-innostuksen merkki, että mieli palaa edelleen treeneihin, vaikka kaikki faktat kehottavatkin lepäämään. Kroppaa väsyttää niin että hyvä että jaksoi töihin kävellä, selkälihaksia jomottaa, kurkkua kaihertaa, on kylmä. Pää on jumissa ja ajatukset ihan sumussa. Lepopäivän paikka siis.

Eiliset tempausvaikeudet saattoivat osaltaan selvitä tällä epämääräisellä semikipeys-pöhköololla. Kunhan en vain tulisi kipeäksi! CrossFit Open nimittäin alkaa ihan kohta!

Openeissa kilpaillaan viiden viikon ajan viidessä eri treenissä ympäri maailman. Jokaisella viikolla julkaistaan uusi harjoitus, ja tuloksien perusteella sitten parhaat pääsevät alueellisiin osakilpailuihin ja sieltä sitten kaikkein parhaat CrossFit Gameseihin Yhdysvaltoihin. Ensimmäinen treeni julkaistaan reilun vuorokauden päästä, jännittää!

Minä tietenkin lähdin kisaan puhtaasti leikkimielellä. Jalo tavoitteeni on olla nöyryyttämättä itseäni ihan kaikissa lajeissa. Osa liikkeistä ja painoista on varmasti ihan mahdottomia, mutta onneksi treenit on yleensä rakennettu niin, että huonommatkin pääsevät alkuun ja jyvät karsitaan akanoista kuningasliikkeissä kuten muscle-upeissa.

Silti pelottaa. Viime vuonna lajeina oli muun muassa 7 minuuttia pelkkiä yleisliikkeitä ja yksi treeni, jossa tehtiin aikaa vastaan 150 pallonheittokyykkyä, 90 tuplahyppynaruhyppyä ja 30 muscle-upia. Morjens, siitä vaan tekemään koko setti 12 minuuttiin!

Lauantaina sitten lähtee… Wish me luck!