Tänään aamulla koin olevani ihan eri ihminen kuin vielä sunnuntaina. Olin kaupunkilainen, hameeseen pukeutuva nuori nainen. Muodonmuutokseni syy oli niinkin yksinkertainen kuin uusi, mummomallinen polkupyörä.

On jo pitkään tuntunut, että työ- ja kaupunkiminä ei ole aivan käynyt yksiin mustansutjakan hybridifillarin kanssa. Keskustassa suhailu potta päässä ja bleiseri hartioista kiristäen ei tuntunut oikealta. Miestenpyörän selkään ei noin vain hameessa noustu. Haaveilin jo keväällä hankkivani pyörän, jolla ajetaan kesäyönä mekko hulmuten halki kaupungin, mutta sain aikaiseksi hankkia sen vasta kun yötä ovat totisesti kylmiä.

Uusi kauppakassifillarini on Monark Eleonora, yksivaihteinen, klassinen mummopyörä. Kuinka mukavalta, joskin hitaalta, tuntui ajella töihin pystyasennossa hame päällä. Huomasin kyllä, että muutaman vuoden käsijarrullisella katukiiturilla kulkeneena en vain enää osaa käyttää jalkajarruja. Eli jos näette hölmösti hymyilevän, mummomankelillaan liikenteessä törmäilevän tyypin, niin älkää suuttuko vaan antakaa aikaa.

(Kuvasta kiitos Jukalle, joka monien muiden taitojensa ohella osaa ottaa kuvia pyörän satulastakin.)