Lukijoiden pyynnöstä: parhaat vinkit Alppimatkan suunnitteluun + muutama taatusti hyödyllinen rahansäästökikka!

Minne mennä?

Valinnan varaa on liiankin kanssa. Pramea Zermatt ja Toblerone-kääreestä tuttu Matterhorn? Ikoninen Mont Blanc ja tutustuminen Ranskaan? Pikku Heidi -larppaus Itävallassa? Venetsian tai Milanon kautta Dolomiiteille? Juliaaniset Alpit ja samalla rantaloma Triestessä? Itävalta, Slovenia, Italia, Ranska, Sveitsi, Saksa, Monaco ja Liechtenstein kuuluvat kaikki alppimaihin. Hienoja vuoria löytää toki myös muualta, esimerkiksi Espanjasta, Balkanilta ja itä-Euroopasta – usein Alppeja huokeampaan hintaan.

Suunnitteluun kannattaa varustautua avoimella mielellä ja internetiä kaivelemalla. Kannattaa miettiä, jaksaako joka päivä tehdä jotakin raskasta fyysistä, vai haluaako lepuuttaa tai käydä vaikka kylpylässä välipäivinä, tai haluaako käydä samalla kaupungeissa. Tai sitten voi lähteä reissuun kuten me pari viikkoa sitten: todella lyhyellä varoitusajalla, sattumanvaraisesti kohteen valiten ja ilman suurempia ennakkosuunnitelmia. Reissaaminen näillä alueilla on helppoa ja huoletonta, joskin saksan, ranskan tai italian kielen taidosta on monissa paikoissa hyötyä, sillä mitä pienempiin paikkoihin mennään, sitä huonommin väki osaa englantia. (Tosin vuorilla murteet ovat sen verran konstikkaita, että aina ei saa eteväkään kansakoulussa kieliä opiskellut selvää.)

Rahansäästövinkki: Aina ei ole halvinta tai edes nopeinta lentää suoraan kohdemaahan. Esimerkiksi Müncheniin lentää Suomesta muutamassa tunnissa ja usein reilulla satasella, ja juna- ja bussireittejä etelämmäs Itävaltaan, Sveitsiin ja Italiaan on runsaasti kohtuulliseen hintaan. Myös auton vuokraaminen voi olla järkevä vaihtoehto. Lisätietoja junailusta esim. DB:n ja ÖBB:n sivuilta. 

Jalkapatikassa pääsee mahtaviin paikkoihin. Kuvassa lepuutustauolla Alexander Enziner Wegillä Kitzsteinhornilta laskeuduttua, jalassa oivalliset päiväretkikengät, Merrellin All Out Crush Litet (saatu).

Mitä tehdä?

• Vaeltaa: Reittejä on aina lastenvaunuystävällisistä mustiin, kiipeilykokemusta vaativiin useamman päivän reitteihin. Kannattaa miettiä, haluaako tehdä päiväretkiä ja palata aina samaan paikkaan vai kulkea alppimajasta toiseen. Harkitse myös juoksemista.
• Pyöräillä: Alamäkipyöräilyä, maastopyöräilyä, maantiepyöräilyä, fillariretkiä laaksoissa… Fillarivuokraamoita on runsaasti, ja monin paikoin hiihtohisseissä saa myös kuljettaa pyöriä. Oma mankeli kulkee mukana kätevästi junalla.
• Uida: Alpeilta löytyy mahtavia järviä, joista osa on hämmästyttävän kirkkaita eikä edes jäätävän kylmiä. Jos tekee vuorilla seikkailun lisäksi mieli puljata tai uida pidempää matkaa tyynessä avovedessä, suosittelen esimerkiksi Slovenian Blediä tai Itävallan Zell am Seetä.
• Kiipeillä: Ympäri Alppeja on mahtavia via ferratoja, eli kiinteitä vaijerein varmistettuja kiipeilyreittejä niin vasta-alkajille kuin ammattilaisille.
• Seikkailla: Koskenlasku, liitovarjoilu, laskuvarjohyppy, canyoning, laskettelu myös kesäaikaan, you name it!
• Lööbata: Ennesvanhaan lähdettiin vuoristoon hermoparantolaan. Jylhät maisemat hellivät myös nykyihmisen mieltä.
• Nautiskella: Harvoin mikään maistuu yhtä makoisalta kuin alppimajassa nautittu olut hikisen vaelluksen päätteeksi. 

Rahansäästövinkki: Hiihtohisseillä kulkeminen on paikoin melko kallista (esimerkiksi Itävallassa Kitzsteinhornin huipulle menopaluu maksoi 40 euroa, monissa mestoissa hissimatka maksaa esimerkiksi kympin suuntaansa). Jalkapatikalla kulkeminen on tietenkin äärimmäisen palkitsevaa, mutta jos hiihtohissit houkuttavat, kannattaa selvittää, tarjoaako majapaikka mahdollisesti seudun kesäkorttia. Esimerkiksi Zell am Seen joistakin majapaikoista saa yöpyessään kesäkortin, jolla pääsee suhaamaan hiihtohisseillä (osalla sydämensä kyllyydestä, osalla hisseistä kerran viikkoon), uimaan lidoissa, vierailemaan ilmaiseksi rotkoissa ja niin edelleen. Jos kesäkortillinen majoitus on järkevän hintainen ja kortille runsaasti käyttöä, kannattaa ehdottomasti valita tämä vaihtoehto.

Cinque Torrilla Italiassa muutama vuosi sitten. Niin kutsuttu muovipussitakki (kuvassa Helly Hansenin, saatu) on melkoisen käyttökelpoinen.

Mitä ottaa mukaan?

Tarpeelliset matkatavarat riippuvat pitkälti siitä, mitä aikoo tehdä. Päivätrekkejä tekevän ei välttämättä tarvitse roudata vaellussauvoja ja -kenkiä, ilmankin pärjää etenkin jos askel on vakaa. Säät Alpeilla vaihtelevat nopeasti, joten kaikenlaisiin keleihin kannattaa varustautua. Korkeilla huipuilla on kesälläkin lunta, mutta laaksoissa voi olla tuskastuttavan kuuma. Alppikylissä tunnelma ja pukeutuminen on pääosin rentoa, mutta fiinimmissä paikoissa saattaa saada outoja katseita osakseen, jos pukuväen keskellä illallistaa lenkkareissa ja hikisessä urheilupaidassa (been there, done that).

Oma varustautumiseni trekkauksiin on ollut osapuilleen tällainen: päälle shortsit ja toppi, päähän huivi tai lippis, jalkaan maastojuoksulenkkarit. Reppuun aurinkolasit, kartta, kännykkä, vettä, aurinkorasvaa, retkipyyhe, pitkähihainen paita, sadetta ja tuulta pitävä takki, pitkät housut ja evästä (pähkinöitä, kestomakkaraa, hedelmiä) sekä rahaa.

Rahansäästövinkki: Usein lennot ovat huokeammat, jos ei ota muuta kuin käsimatkatavarat – ja harvoin sitä ihminen oikeasti tarvitsee enempää kuin repullisen tavaraa alle kahden viikon reissulle ylipäänsä. Super pro tip: Jos matkustaa Saksassa, Itävallassa tai Sloveniassa, kannattaa menomatkalla piipahtaa maailman parhaassa kosmetiikkaketjussa DM:ssä, josta saa pilkkahintaan matkakokoisena about kaikkea aurinkorasvoista sheivausaineisiin – myös paljon ekokosmetiikkaa. 

Fillariretkellä Sloveniassa muutama vuosi takaperin. Tsygäiltiin 25 kilometriä lähes tauotta ylämäkeen Bledistä, alas lasettelu oli silkkaa juhlaa!

Reissujuttuja ympäri maailmaa löytyy Pumpui matkustaa -tunnisteen alta sekä sivupalkin Reissujuttuja-kuvaa klikkaamalla
Aiempia juttuja Alpeista löytyy täältä: Zell am See -matkakertomus, Alppireissun top 3 ja Vuorten kutsu

Seuraa blogia myös Instagramissa! @lottapumpui