Ajattelusta ja kirjoittamisesta

Päivän biisi: Jarkko Martikainen – Jos mulla menisi todella huonosti

Musta tuntuu, että mulla on paljon ajatuksia, mutta en jotenkin osaa jäsennellä niitä tekstiksi. Valmis teksti on jotenkin niin kaukana normaalista tajunnanvirrasta. En tiedä miten ne ajatukset saisi ulos ja miten oman keskittymisen saisi kohdennettua niiden jalostamiseen. Keskustelu tuntuu olevan itselle ehkä paras tapa kehittää omaa ajattelua. Toisten mielipiteet haastavat omat ajatukset tavalla, johon yksin oman päänsä sisällä en itse ainakaan kykene.

Kirjoittamisessa vaikeaa jäsentelyn lisäksi on pituuden saaminen tekstiin. En luota siihen että kukaan (edes mnä itse) jaksaisi lukea useamman lauseen kappaleita. Vai onko kyse vain siitä, ettei mulla oikeasti ole melkein mitään sanottavaa? Mutta jos mulla ei ole mitään sanottavaa, miksi mulla on välillä sellainen olo, että halkean, jos en saa avata pääni sisältöä jollekin. Lukiossa opin, että kirjoittaminen on ajattelua ja älykkäät ihmiset ovat usein hyviä kirjoittamaan. Olenko suurista luuloistani huolimatta siis vain yksinkertaisesti typerä? Vai onko kirjoittamisen vaikeus vain harjoittelun puutetta?

Miten sä opit kirjoittamaan?