Pumpulipesä on ollut pitkäänpitkään hiljaa, anteeksi! Nyt on tilinteon aika, eli tässä kootut syyt ja selitykset hiljaiselolle. Syitä voidaan lähteä hakemaan oikeastaan kahdesta kategoriasta: asiat junnaavat paikallaan ja asia nimeltä työstressi (tai olisikohan se oikeampi nimitys tässä kohdin jo työuupumus).

Aloitetaan tästä junnausasiasta, joka on lähempänä blogin teemaa: jos kierto lasketaan viimeisimmän vuodon aloituspäivästä, on tämä kierto kestänyt nyt sellaiset 109 päivää. Siis yli 3kk! Siitä ensimmäinen parisen kuukautta meni keskenmenon tyhjennysvuotoon, joka loppui joulun jälkeen (sanotaan nyt vaikka 27.12). Ja sen jälkeen on käytetty ehkäisyä. Luin nimittäin jostain, että vaikka raskaaksitulo keskenmenon jälkeen voikin olla hyvinkin helppoa, ei keho välttämättä saa pidettyä rastautta yllä. Ja että tästä syystä voisi olla ideaa odottaa yhtien kuukautisten yli. Ehkäisyn käytöstä on nyt kyllä itseasiassa lipsuttu viime viikolla yhden kerran, joten saan sitten syytää ihan itseäni jos se aiheuttaa taas 3kk katkoksen yrityksessä. Ei vaan jaksanut enää nipottaa. Ja inhoan kortsuja. Ja alkoi olla jo liikaa tuo ehkäisyn käyttö tilanteessa, jossa oikeasti haluaisi raskaaksi. Ja ja ja…

Meitsi alkaa olla siis aika kyllästynyt tähän kiertoon, saisi vaihtua jo. Alkaa raivostuttaa koko homma. Ja alan olla pian aika kypsä menemään lääkärille. Olenkin tehnyt diilin itseni kanssa: jos ei menkkoja tässä kuussa kuulu niin meitsi menee lekurille. Jos se antaisi edes terolutit että saataisiin kierto vaihtumaan? (okei, nyt aloin miettiä, että pitäisikö se lääkäriaika vaan tilata jo ihan just heti, jos sitä ei vaikka edes saa ku johki viikkojen päähän). Ja samalla alan tiedustella ja selvitellä, miten saisin jotain muita toimenpiteitä etenemään tähän yritykseen liittyen: nyt tarviis pikkuhiljaa saada vähän vipinää tähän hommaan tai meitsin pää hajoo. Pillereillä avustettuna kun saisin pari, kolme, neljä yritystä siinä ajassa kuin omalla kropalla niitä tulee yksi. Teroluteille taidan kyllä sanoa pidemmän päälle EI. Onko kukaan koskaan tullut niiden avulla raskaaksi? 

Sitten se toinen asia. Olen ollut töissä liki puolitoista vuotta todella ahtailla duunieni kanssa. Viimein tilanne alkoi paheta syksyllä ja kuvaan astuivat erilaiset stressin oireet. Enkä sitten enää jaksanut tehdä mitään ylimääräistä (joihin tämä blogikin valitettavasti tuossa kohdin lukeutui). Nyt tilannetta ollaan lähdetty korjaamaan ja jään pian noin kolmeksi kuukaudeksi pois töistä.

Stressiin ja uupumukseen liittyen minulla on kovasti työstettävää niin fyysisellä kuin henkiselläkin puolella. Olenkin ajatellut, että noiden asioiden työstössä voisin tukeutua myös blogimaailmaan. Nyt pohdinkin vain, voiko tätä nykyistä blogiani käyttää asioiden työstössä vai pitäisikö minun perustaa uusi blogi näitä varten. Joku voisi sanoa, että stressinhallintaan liittyvät asiat ovat paljon myös raskautumista yrittävien mielen päällä ja tästä syystä niitä voisi käsitellä tässä samassa foorumissa. Toitotetaanhan sitä monissa paikoissa, että stressi vaikeuttaa/estää raskautumista. Itse vain en ole niin vakuuttunut tuon teesin paikkansapitävyydestä. Jos minäkin hyvin epäsäännöllisine kiertoineni ja ties mine muine kremppoineni tulin puolen vuoden yrittämisen jälkeen raskaaksi äärimmäisen stressin alla niin ei se stressi nyt aivan mahdottomasti voi vaikuttaa näihin asioihin. 

Joka tapauksessa ajatukseni olisi nyt aktivoitua täällä blogissa jälleen. Mutta mietin, että sopivatko lapsihaaveet ja työstressin hallintaan liittyvät asiat saman katon alle. Itse kun kuulun siihen koulukuntaan, jonka mukaan blogilla tulisi olla selkeä fokus ja nyt fokus jakautuisi ja ehkä osittain siirtyisikin väliaikaisesti. Jos täällä on joku lukija vielä jäljellä, niin osaisittekohan auttaa minua?