Kaik jääty, vaan eipä sen väliä

Vesiputket jääty, punatulkku jääty, joki jääty. Vesiputket saatiin sulatettua, tulkkua ei. Joen ei minun puolestani tarvitsekaan sulaa ennen kevättä, meillä on nyt oma luistinrata takapihalla! 

 

 

Teoriassa tuota jokea pitkin voisi kai luistella kilometritolkulla, jos vain uskaltaa. Pitää ehkä kokeilla joku päivä.

 

 

Päivän asu:

Takki: mallia Tatjana Siperiasta

Housut: tuulihousut vuodelta 2005

Villasukat: eripariset, sukulaisilta

Luistimet: ostettu ala-asteella, merkkiä Susan. Hyvin luistaa!

 

 

Pienistä talvisista vastoinkäymisistä huolimatta elo täällä 80-vuotiaassa tönössä on sujunut yllättävän hyvin. Pientä opettelua tämä vaatii, mutta toistaiseksi ollaan vältytty isommilta ongelmilta. Vesi oli pois vain muutaman tunnin eikä vaatinut kuin pumppukopin lämmityksen ja lisäeristeet. Takkaa saa lämmittää päivittäin, mutta hyvin tarkenee. Alimmillaan lämpötila oli muutama aamu sitten, kun ulkona oli -30. Silloin tuvassa oli 17 astetta. 

Ainut mikä tässä talvessa tällä hetkellä ketuttaa on tönkköjäätynyt, täysi kompostori. Sulatusvinkkejä otetaan vastaan. Ja kertokaa samalla, mihin hittoon mä tungen biojätteet siihen asti :D

 

 

Ainiin, onks nää niitä jotain semmosia paskiaisputkikasveja vai harmittomia? Löysin nää navetan takaa. Ovat noin pari metriä korkeita.