Kuunnelkaa tuntemattomien puheluja
Täydennä keskustelu, jos kykenet.
Parikymppinen nainen huutovalittaa kännykkäänsä, kuinka Mikko on taas hukannut henkkarinsa.
Kuuntelen kolmen bussipenkin päästä tarkkaan. Vähistä sanoista ja äänensävyistä päättelen, että nainen ja Mikko ovat lähiöön muuttanut päihderiippuvainen pari, joka lypsää rahaa Mikon äidiltä.
Poistun bussista huolissani parista mutta tyytyväisenä tilanteesta. Sain aivan uudenlaista tietoa nykyihmisten ongelmista ja henkkarien korkeasta hinnasta.
Kiitos Mikon tyttöystävän kännykkä!
***
Tiedän, että naisen keskustelu oli täynnä epäolennaista yksityisasiaa, mutta niin ovat myös kaikki minun keskusteluni lähimpien ystävieni kanssa. Olennaista on suodattaa mahdollisimman laajasta tietotulvasta oma, entistä valistuneempi näkemys maailmasta.
Siksi kännykkäpuhuminen julkisesti on erittäin sivistävä asia, johon pitää suhtautua luontevammin.
Silti lukemattomia ihmisiä tuntuu kaupunkilaiselämässä eniten häiritsevän muiden ihmisten tekemät puhelut. Valitus on jatkunut yli 20 vuotta.
Me suomalaiset luulemme ymmärtävämme kaiken kännykkään puhumisesta, koska mehän sen laitteen keksimmekin. Aina aiemmin käytösetiketit on tungettu meille idästä, lännestä ja etelästä väkisin, mutta nyt olemme kerrankin itse pystyneet säätämään hyvän käytöksen rajat.
Olemme päättäneet, että paras mobiilipuhuja on hiljainen mobiilipuhuja.
Äkäiset suomalaiset eivät selvästikään edes tajua, mikä heitä vieraiden puheluissa häiritsee. Puheluvihaajat eivät häiriinny kahden kanssamatkustajan panohöpinästä, mutta punertuvat yhden ihmisen keskustellessa iltamenoistaan kännykkään.
Heitä häiritsee epätäydellinen keskustelu, ei sen aihe. He eivät vajavaisella mielikuvituksellaan millään kykene täydentämään tarinaa.
Suomalainen hiljaisuus on turvallinen paikka, mutta samalla hyvin julma erilaisuuksille. Kun kaikki ovat hiljaa, kukaan ei erotu.
Jos me emme siedä kännykkäpuheluita, emme ole valmiita kuin alkeellisen yhteiseloon, jossa poikkeavuudesta rangaistaan tuimalla katseella.
***
Teknologia nosti meidät metsästä mutta ajaa meidät jälleen yhdessä jaettuun apatiaan.
Parin vuoden sisällä uudenlainen hiljaisuus on vallannut julkiset paikat. Chättääjät istuvat ihmismassan keskellä käpertyneinä sosiaaliseen digielämäänsä, josta minä en saa vihjettäkään ellen kurki tablettia.
Kanssamatkustajat hyvät, unohtakaa some. Ei siellä voi edes lyödä luuria korvaan.