Älykkyys alkaa Salkkareista
Rumassa laivassa käyskentelee ryhmä nuoria kliseitä. Siinä kattava juonireferaatti elokuvasta Nightmare – painajainen merellä. Kävin katsomassa Salatut elämät -elokuvan, koska uskoin sen paljastavan elämän suurimmat salaisuudet. Niin se tekikin.
Salattujen elämien maailmassa nuoret ryyppäävät, hakkaavat ja halaavat. Näyttelijät takeltelevat, kerronta kompuroi. Meheviä salaisuuksia syntyy jatkuvasti paljastettavaksi.
***
Salkkarien välittämä totuus ei kuitenkaan näyttäydy valkokankaan roolihahmoissa vaan permannon katsojissa. Elokuvan koenäytöksessä teiniyleisö oli kuulemma nauranut läpi koko leffan ja samalla kuitenkin tarkkaillut silmä kovana tuttujen hahmojen kohtaloita.
Tässä piilee suurin salaisuus, miksi yhden tähden mössö houkuttelee varmasti nuoret massat elokuviin. Ihminen voi kokea useita tunteita samaan aikaan, pilkkaa ja sympatiaa.
Kun johtava tsirpana Peppi Kuula hermoilee porealtaassa, mihin hänen laivakaverinsa Oona on kadonnut, ei katsoja voi kuin nauraa Pepille ja samalla huolestua Pepin kanssa.
Salatut elämät ei olisi voinut olla menestys 1970-luvulla. Ylikierroksille pumpattu sosiaaliroska olisi hyllytetty epäuskottavana ja turmelevana. Wanha sukupolvi ei olisi ymmärtänyt monitulkintaista katselutapaa.
***
Kateelliset tosikot syyttävät kaupunkilaisia nuoria aikuisia välinpitämättömästä elämänasenteesta. Ironiakeskustelulle ei tule loppua edes ilmiön syntykaupungissa New Yorkissa.
On täydellistä hahmottamiskyvyn puutetta jauhaa edelleen hipsterijoukkiosta, joka nauttii polkupyöristään vain ironisesti. Ennemmin pitäisi puhua ironisesta sukupolvesta, joka yrittää selviytyä ärsyketulvassa tilanteen mukaan vaihtuvalla asenteella.
Asioiden täydellinen rakastaminen ja hyvän tekeminen on ihmisille tärkeämpää kuin koskaan. Silti monet pystyvät nousemaan oman intoilun yläpuolelle ja nauramaan elämälleen.
Miksei itseanalysoinnin mahtavuutta arvosteta?
Ivallisuutta ja huvittuneisuutta ei lasketa aidoiksi asioiksi. Enemmistöstä olisi parasta, jos tuntisimme aina kulttuuria nauttiessamme samoin kuin Timo Jutila voittaessaan jääkiekkokultaa. Järki nurkkaan ja huutoa peliin.
Televisio-ohjelmisto rakennetaan nykyään niin, että katsojat voisivat mahdollisimman paljon todistaa kyyneleitä, niiskutusta ja ininää. Kaikki monimutkaiset reaktiot pelottavat, koska ne osoittavat kokijan ehkä olevan älykäs eli muita parempi.
***
Salatut elämät opettaa, ettei haittaa, vaikkei tiedä, miltä tuntuu. Ei pidä pelätä hurmaantumista, ei pidä pelätä ivaa.
Me kaikki olemme Peppi Kuulan salaisia ystäviä ja vihollisia.