Metsäjuntti oppii nykytaiteen salat
Taistelevat koivut (2013)
En ole koskaan ymmärtänyt sanaa tekotaiteellinen. Sillä ilmeisesti tarkoitetaan sitä, että jos taiteilija yrittää liian sinnikkäästi tehdä taideteoksia, hän saa aikaiseksi vain täysin turhaa taidetta.
Sana paljastaa, kuinka paljon Suomessa vihataan nykytaiteilijoita ja heidän ammattitaitoaan.
Vähän sama kuin arvostelisi kunnianhimoista ravintola-annosta tekokulinaristiseksi tai terveyskeskuskokemusta tekolääketieteelliseksi.
Ongelmalla on juuret metsässä. Mikään kulttuurin tuote ei voi Suomessa koskaan voittaa luonnon voimaa, eikä suomalainen voi kokea järvimaisemaa upeampaa visuaalista elämystä. Luonto ei ole koskaan tekotaiteellinen.
Suomalaisten lempitaide kopioi metsäkokemusta tai kuvaa metsäläisiä. Kultakauden maalareiden teokset ovat kansan mielestä arvokkaita, koska realistisissa maalauksissa ovat pääosassa koivumetsät, Kalevalan hahmot tai kahvimummot.
Metsämaamme todellakin kaipaisi pientä nykytaidekoulua. Tässä neljä vinkkiä aloittelevalle nykytaiteen kohtaajalle.
1. Hämmennys on arvokasta
Kun astuu teoksen eteen eikä ymmärrä sitä, on kaksi vaihtoehtoa. Joko teos on paska tai sitten sen logiikka on katsojalle ihanan uusi.
Kaikkea taidetta ei tarvitse ymmärtää, vaan kannattaa yrittää nauttia hämmennyksen tunteesta.
2. Taide on yleensä roskaa
Kansanmiehet ovat ihan oikeassa: pissakakkateokset ja roskakasainstallaatiot ovat surkeaa taidetta. Yli 90 prosenttia museoissa ja gallerioissa esillä olevista teoksista on haukotuttavia. Pitää ymmärtää, että taiteessa ei tarvitsekaan sietää keskinkertaisuutta.
Kirkkain murto-osa teoksista voi puhutella niin, että niissä vain tuntee kaiken olevan kohdillaan.
3. Taide on työlästä
Usein nykytaidetta arvostellaan, että kuka vaan voisi raahata vessanpöntön gallerian nurkkaan. Luullaan, että apurahoilla vain laiskotellaan. Oikeasti monien arvostettujen nykytaiteilijoiden piirteitä ovat järkkymättömyys, sinnikkyys ja työhulluus. Lähes kaikkien huipputeosten arvo piilee valtavassa vaivannäössä.
Taiteilijat työskentelevät usein maanisesti kuukausia, jotta voivat antaa katsojan koettavaksi yhden kuvan tai installaation. Esimerkiksi Jiri Geller työstää kaikki valveillaolotuntinsa veistoksiaan, jotta saisi näyttämään ne täydellisen vaivattomilta.
Kohtelias katsoja voisi edes tokaista, että kiitti vaivasta.
4. Suomalainen taide heijastaa suomalaisuutta
Perussuomalaisten mielestä verorahoilla pitäisi tukea vain suomalaiseen identiteettiin liittyvää taidetta. He eivät tajua koko ajan saavansa juuri sitä, mistä mankuvat.
Kaikkien Suomessa aikaa viettäneiden taiteilijoiden teokset heijastelevat jollain tavalla suomalaisuutta. Mitä enemmän Suomessa tehdään taidetta, sitä enemmän suomalaisten näkökulmia leviää maailmalle.
Kotimaan luontoa rakastavan suomalaisen huulen pitäisi vähän väristä, kun hän ensi kesänä katselee Venetsian biennaalissa Antti Laitisen installaatiota.
Italiaan nousee esille suomalaisia koivuja, aitoja tekotaiteellisia puita.
Lue Tero Kartastenpään edelliset Punakynät:
Pilko miesruumis herkkupaloihin
Uusi herkku, mikrossa lämmitetty veri
Hei sinä siellä, rasittava kielisotkija