Älä osta mitään -päivä ja anti-black friday
Vuosi sitten Black Friday aiheutti minulle muutaman lukemani blogin boikotin, koska päivään kulminoituu todella hyvin se, mitä tietyt blogit edustavat. Meni jokseenkin jo överiksi, kun joka tuutista tunki mustaa perjantaita. Sittemmin olen siirtynyt takaisin kyseisten blogien lukijaksi, enkä oikeastaan edes älyä minkä takia. Haluaisin klikkauksillani tukea enemmänkin blogeja, joista välittyy sama arvomaailma kuin itselläni, eli harkittu ja eettinen kuluttaminen sekä ylipäänsä ihmisläheisemmät arvot. Nyt onkin hyvä hetki taas pistää lukuhanaa kiinni tiettyyn suuntaan. (Eipä sillä, bloggaan itsekin kaupallisella alustalla ja mainokset tunkevat tekstin ja kuvien väliin, mutta pidän Lilystä yhteisönä niin paljon, että olen oppinut ignooraamaan mainokset aivan samalla tavoin kuin muuallakin netissä. Mainoksenestäjä vois olla ihan hyvä idis!)
On ollut mahtavaa huomata, että moni yritys ja myös bloggaaja on lähtenyt mukaan anti-Black Friday -kamppikseen, esimerkiksi eettisiä tuotteita myyvällä Weecosilla on meneillään Bright Friday -kampanja, jonka perusperiaate on hyväntekeväisyys. He haastavat muitakin yrityksiä tähän mukaan ja minulle kuluttajana on todella tärkeää, että silloin, kun ostan jotain uutena, yrityksen arvot kohtaavat omieni kanssa. En tosin ole mikään pyhimys tämän suhteen ja enemmänkin pyrin siihen, etten haali mitään turhaa. En edes kirppareilta. Ja nyttenhän se on muuten aika helppoakin, koska en enää ole duunissa second hand -liikkeessä.
Tänään muuten vietetään myös Älä osta mitään -päivää, jonka ideana on herätellä kuluttajia eettisempään kuluttamiseen sekä yksinkertaisesti siihen, että hankkii asioita ajatuksella, ei vain ostamisen ilosta. Nämä kaksi yhdistettynä samaan päivään onkin aikamoinen henkinen koe. Kun kaikkialla on mainoksia ja tarjouksia, iskee helposti ajatus siitä, että oikeasti tarvitsisikin jotain. Alkaa luomaan mielessään oikeutusta ostaa, koska halvalla saa. Kun kaikkea on saatavilla mihin vuorokauden aikaan tahansa, täytyy asettaa itselleen rajat. Olen itse aikoinaan täyttänyt tyhjiötä ostelemalla ja harrastamalla shoppailua, mutta totuus on, ettei se tyhjiö tule koskaan täyttymään. Nykyään tyydytyksen tuo ennemminkin se, ettei osta.
PS. Kuvan albanialainen koirakin miettii, kantsiiko lähteä kapitalistisiin kulutushullutuksiin mukaan vai ei.