Cold stone

Se oli Jaakon päivä eilen. Lapsesta saakka se on merkinnyt kaikessa ankeudessaan kesän loppumista, koska uimavedet kylmenee tuona päivänä kun Jaakko heittää kylmän kiven. No eihän ne vedet tietenkään kylmene yhdessä yössä ja nykyäänhän kesät jatkuvat pitkälle elo/syyskuulle saakka, mutta silti tuohon hemmetin Jaakkoon suhtautuu ärsyttävänä ilonpilaajana. Oliko pakko tulla ja pilata kaikki? Eilen olikin hyvä päivä heittää talviturkki kirkasvetisessä Immalanjärvessä. En muista milloin pulahdus olisi ollut yhtä järisyttävän upea. Tuntui kuin jotain olisi tippunut harteilta ja jäänyt veteen (ehkä se talviturkki?), laiturille tullessa väänsin jo itkua. Vesi on ehdoton suosikkielementtini, eritoten järvivedessä on jotain, joka on vahvasti osa minua. Ehkä siitä luonnollisesta syystä, että olen järven läheisyydessä kasvanut. Rakastan toki myös merta, mutta järven äärellä ja järvessä olen kotona.

Tänään nuoruudenystäväni tulee kylään lapsineen. Ei olla nähty ainakaan kymmeneen vuoteen, vähän jänskättää! Leivoin eilen porkkanakakun, joka on gluteeniton ja vegaaninen. Ei oikein löytynyt hyviä ohjeita netistä, niin sovelsin useampaa, voisi laittaa tänne blogiinkin reseptiä. Tykkään leipoa gluteenittomasti muutenkin, mutta nyt ihan ”oikean” syyn kanssa, koska ystävälläni on keliakia. Tuli ihan sairaan hyvää, vaikka ite sanonkin!