Maintenance day

Olin lukenut etukäteen meidän airbnb-kodin arvosteluista, että monia oli häirinnyt kukko, joka aloittaa laulunsa aamuviideltä sekä kirkonkellot, jotka soivat joka aamu puoli kahdeksan. Olin ehtinyt hieman hekumoidakin asialla. Kuinka ihanaa olisikaan herätä kukonlaulun aikaan ja nähdä aamun valkenevan. Mutta mitä vielä, kukko onkin ollut aika hiljaista sorttia. On ehkä viettänyt kanalassa yönsä ja ottanut aamulevot just siinä viiden paikkeilla. Eipä oo paljoo herätellyt ja olenkin nukkunut hyviä noin kymmenen tunnin unia, jotka on itseasiassa ihan normi minulle. Siis hirvee pettymys ettei tarvii herätä viideltä lomallansa!

Tänään, sunnuntaina, on maintenance day. Siinä on toki puolensa, että kämppä sijaitsee korkealla vuoren rinteessä, mutta miinuspuolena onkin sitten se alas tai ylös kipuaminen. Alaspäin Amalfiin ollaan menty kävellen ja tultu ylös bussilla. Pohkeet on tönkkönä ja kaipaavat lepoa ja huoltoa.

Usein tahtomattaankin tulee haukattua liian isoja palasia. Mikä kartalla näyttää muutaman kilometrin retkeltä, saattaakin tosiasiassa olla ikuisuuden mittainen taivallus. On ihanaa pitää välillä ylläpitopäiviä, joina ei tee juuri mitään tai jos tekeekin, niin ei ainakaan taivalla minnekään. On vaan ja pyörii ja tulee sitten takaisin ihailemaan maisemaa kämpän ikkunasta.

Ajatuksena oli käydä hakemassa kaupasta kissanruokaa ja mennä etsimään eiliset kissalapset, jotka lähtivät perään ja suorastaan vaativat apetta. Poikaystävä palasi äsken kävelyltä ja kertoi löytäneensä kunnon kissa-apajat eräästä puistossa. Nämä kaksi pikkuista olivat olleet myös liikkeellä. Eli siinä tämän päivän missio: jaa rakkautta kodittomille kissoille.