OOTD – home edition

Hirveä putki päällä. Nimittäin työputki. Neljä kokonaista päivää peräkkäin tuntuu siihen tottumattomalle iäisyydeltä. Oon aivan omasta tahdostani nollatuntisopparilla, sillä se jättää hyvin liikkumavaraa ja vapautta. Tällä hetkellä en voisi kuvitellakaan olevani vakituisessa työssä viitenä päivänä viikossa, itseasiassa se ei ole koskaan tainnut sopia minulle. Säännöllisyys kyllä sopisi ja ohjaamani joogatunnit kyllä pitävät ihan mukavasti viikkorutiineissa kiinni. Toisinaan kahden työn yhteensovittelu tuo eteen kauhupäiviä, joita kammoaa etukäteen. On varma ettei voi mitenkään selvitä ensin kahdeksan tunnin duunipäivästä ja sen jälkeen vielä kahden eri tunnin ohjaamisesta. On vakuuttunut, että vähintään sekoaa kesken kaiken. Huomenna on yksi näistä päivistä. Ei auta vaikka kuinka toistelee itselleen, että on niistä ennenkin selvitty ja vieläpä voittajana! Mielen voima on vahva, se yrittää koko ajan sanoa, että tällä kertaa et selviä. Hirvee tyyppi. Minä tiedän kuitenkin sisimmässäni, että pystyn ihan leikiten. Niin kauan, kun muistaa ottaa yhden asian kerrallaan, onnistuu mikä tahansa horror-päivä. Sama juttuhan pätee näihin peräkkäisiin työpäiviin. Yhtenä isona kimppuna tuntuu ihan ylitsepääsemättömältä, mutta päivä kerrallaan, tunti kerrallaan, hetki kerrallaan ihan siedettävältä. Jopa mukavalta, kivalta, ihan perus duunipäivältä. As simple as that. 

Mielen voima on onneksi vahva myös sinne toiseenkin suuntaan ja mieltään voi kouluttaa. Omalla kohdalla se on ollut vuosien työ, joka jatkuu edelleen ja varmaan niin kauan kuin henki pihisee. Oon ymmärtänyt, että monessa asiassa olenkin ollut tasan minä itse, joka on ollut jarruttamassa omaa henkistä kasvua ja hyvinvointia. Omat päänsisäiset ajatusmallit on olleet ajoittain todella vääristyneitä ja haitallisia. Jumiutuneita uskomuksia itsestä vailla mitään totuuspohjaa. Näitä ajatuksia on pitänyt totena monta vuotta ja tuleehan niistä totta kun tarpeeksi uskoo. Onneksi oon kuitenkin alkanut työstämään omaa mieltäni ja vääristymiä sen tasolla. Nykyään suhtaudun siihen vähän huumorillakin, vaikka tokihan sieltä tulee arvokastakin tietoa. Mutta ymmärrän siis, mikä on vakavasti otettavaa infoa ja mikä taas täyttä potaskaa. Viimeks mainittuun en suhtaudu enää kovin vakavasti, se ei ole totuus. Minun totuus asuu jossain ihan muualla. Sydämessä.

PS. Ei oo tarkoitus vaikuttaa epäkiitolliselta valittajalta. Kaikille ei yrityksistä huolimatta liikene töitä ollenkaan ja tiedostan, että olen onnekkaassa asemassa, kun töitä riittää. Oon kuitenkin tehnyt valinnan, että priorisoin joogaohjaajan työt (sekä vapaa-ajan ihan henkisen jaksamisen takia) ja muita töitä teen sen verran, että tuun taloudellisesti toimeen. Downshiftaan kait? Tähän peilaten neljä päivää tuntuu paljolta, mitä se ei kyllä ole. Jos tekisin viisipäiväistä viikkoa, niin neljä päivää tuntuis ihan lastenleikiltä. Kaikki on suhteellista 🙂

Flamingo print makes a day. Any day.