Rauha, mitääntekemättömyys, lepo

En ole tehnyt lomalla mitään. Tai paremminkin, en ole tehnyt mitään, mitä suunnittelin tekeväni. Kaksi mukaanotettua kirjaa makaavat tasan siinä kohdassa jonne ne laskin sunnuntaina reppua purkaessani. Joogamatto tuijottaa surkeana lattialta. En ole avannut sitä kertaakaan. Sonja kirjoittaa mahtavasti visiosta/huojennuksen tunteesta ja lisään omatoimisesti visionselkiyttämislistaan levon ja mitääntekemättömyyden. Irtipäästämisen kaikesta totutusta ja varsinkin siitä, mitä pitäisi tehdä. Joogaharjoitusta on myös se, että päästää irti omasta (asana)harjoituksestaan. Omalta opettajaltani päällimmäiseksi mieleen jäänyt viesti on: ”jooga on elämää varten, elämä ei ole joogaa varten”. Vasta nyt viidentenä päivänä täällä landella huomaan, että kroppa ja mieli alkavat pyytää erillistä harjoitusta. Tarvitsin juuri tällaista breikkiä, juuri nyt. Harjoituksen siemenet on kylvetty kevään mittaan ja eteenpäin päästäkseen piti pysähtyä. 

Pihan perälle oli ilmaantunut uusi koivunoksista tehty silta ja hyvin zenmäinen paikka lätäkön rannalle. Joku päivä maisemointi etenee ehkä siihen pisteeseen, että lammessa voisi jopa uida. Tuolla viettäisin mieluusti enemmän aikaa, mutta hyttysinvaasio oli niin helvetillinen, että parempi pysytellä pois. Nimim. Jalkani kutisevat ja ovat paiseilla. 

Ihanaa torstaita kaikille! Me vietetään tää viimeinen landepäivä lähtemällä biitsille. Huomisaamuna takaisin Helsinkiin, vaikka oikeastaan voisi jäädä tänne vielä ainakin viikoksi ellei kahdeksikin.