Ilmastonmuutos on feministinen kysymys

Sukupuolten välinen tasa-arvo on yksi ilmastonmuutoksen häviäjistä. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n uusimman arviointiraportin mukaan ilmastonmuutos heikentää oleellisesti heikoimmassa asemassa olevien ihmisten elinolosuhteita ja kasvattaa ihmisryhmien sekä sukupuolten välistä epätasa-arvoa. Erityisesti köyhimpien maiden naisten jo valmiiksi huono asema on ilmastonmuutoksen myötä vaarassa huonontua entisestään.

Ilmastonmuutos vaikuttaa köyhimpien maiden naisten elämään lukuisten eri mekanismien kautta.YK:n naisten asema -toimikunnan (Commission on the Status of Women, CSW) mukaan suurimmat epätasa-arvoa lisäävät prosessit kumpuavat naisten perinteisestä roolista, joka asettaa heidät vastuuseen kotitalouksien luonnonresursseista sekä yhteiskunnan huollettavista, mutta samalla evää heiltä mahdollisuuden poliittiseen vaikuttamiseen.

Köyhimmissä maissa miehet ovat usein töissä kaupungeissa ja maaseudulle jäävät naiset ovat vastuussa kodista ja perheestä. He viljelevät ruuan, hakevat veden ja keräävät polttopuun. Näiden resurssien huvetessa ilmastonmuutoksen seurauksena naisten asema heikkenee ja heidän sekä perheiden toimeentulo vaarantuu. Myös ilmastonmuutoksen aiheuttamat luonnonkatastrofit ja muuttoliikkeet rasittavat erityisesti naisia, joiden vastuulla on lapsista, sairaista ja vanhuksista huolehtiminen. Lisäksi köyhimpien maiden naiset – puhumattakaan transsukupuolisista ja muista sukupuolivähemmistöistä – ovat aliedustettuina poliittisessa päätöksenteossa. He pystyvät harvoin vaikuttamaan rakenteisiin, jotka altistavat juuri heidät ilmastonmuutoksen negatiivisille vaikutuksille.

Köyhimpien maiden naisten vähäinen edustus ilmastonmuutokseen liittyvissä poliittisissa neuvotteluissa ja prosesseissa on vahvasti ristiriidassa suhteessa niihin kykyihin ja tietämykseen, joita heillä olisi tarjota ilmastonmuutoksen torjuntaan ja siihen sopeutumiseen. Koska naiset ovat vastuussa kotitalouksien hyödyntämistä luonnonresursseista, on heillä myös vahva tietopohja niiden hankinnasta ja käytöstä. Naiset ovat usein paikallisten ekosysteemien asiantuntijoita ja perinnetieto ekologisesti kestävästä elämisestä kulkee heidän kauttansa. Naiset ovat myös ensimmäisiä, jotka työssään huomaavat ilmastonmuutoksen ympäristölle aiheuttamat konkreettiset muutokset ja ovat parhaiten perillä niiden seuraamuksista.

Köyhimpien maiden naisten mukaan saaminen on siis ydinkysymys, mikäli haluamme ilmastopolitiikan perustuvan käytännön tarpeille ja niiden ymmärtämiselle. Suomi on ollut ajamassa naisten osallisuuden lisäämistä kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa, joissa tilanne onkin hieman parantunut.

Köyhimpien maiden naisilla on ilmastokriisissä hyvin epäkiitollinen rooli. He ovat eturintamassa vastaanottamassa ilmastonmuutosta, mutta siitä huolimatta heillä on vain marginaalisesti sananvaltaa siihen liittyvässä päätöksenteossa. Epäsuhtaa korostaa entisestään se, että köyhien maiden naiset ovat vähiten syypäitä ilmastonmuutokseen.

Ilmastonmuutos on myös sukupuolikysymys, ja yksi hyvä syy lisää olla feministi. Siksi omassa feministisessä toiminnassani haluan torjua ilmastonmuutosta. Tehdään rohkeita ja kunnianhimoisia ilmastotekoja myös tasa-arvon vuoksi!

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *