Yliopisto-opiskelusta ulkomailla

Olen opiskellut Montrealin Concordia-yliopistossa nyt kaksi ja puoli vuotta, pääaineenani psykologia. Tavoitteenani on valmistua tämän lukukauden päätyttyä kesäkuussa 2017. Seuraavassa ajatuksenvirtaa ja yleistä faktatietoa opinnoistani Kanadassa.
 

• Kaikki suomenkieliset koulu- ja työtodistukset täytyy kääntää englanniksi, mutta sitä ei voi väärennysriskin vuoksi tehdä itse. Yksi mahdollisuus on pyytää entisiä opinahjoja kääntämään todistukset, mutta mikäli nämä eivät ole yhteistyöhaluisia, pitää todistukset kiikuttaa ammattilaiselle, joka ottaa vastuun tietojen oikeellisuudesta. Jälkimmäisestä pitää maksaa riihikuivaa, eikä suomalainen akateemisesti koulutettu työvoima ole tietenkään sieltä aivan halvimmasta päästä.
   
• Englanninkielentaito tulee osoittaa kansainvälisellä kielikokeella. Itse osallistuin TOEFLiin joulukuussa 2013. Valmistauduin kokeeseen häpeällisen laiskasti, mutta ylioppilastutkinnon magna cum laude ja yhdeksän kuukauden mittainen seurustelusuhde natiivipuhujan kanssa auttoivat roimasti. Concordian minimipistemäärä TOEFL-kokeelle on 90 pistettä.
   
• Pohjoisamerikkalaisessa yliopistojärjestelmässä Bachelor’s degreen eli kandivaiheen opintoihin sisäänpääsy on kokemukseni mukaan kohtuullisen helppoa. Lähetin hakupaperit Montrealin kahteen englanninkieliseen yliopistoon (Concordiaan ja McGilliin) tammikuussa 2014, ja sain ehdollisen hyväksynnän Concordiasta saman vuoden maaliskuussa. Maisteri- ja tohtoritutkintoihin haetaan Kanadassa ja Yhdysvalloissa erikseen.
   
• 
• Yliopisto-opiskelu maksaa ja on ulkomaalaiselle opiskelijalle kallista. Onneksi Kela myöntää (tai ainakin myönsi, sillä en tiedä kuinka paljon säännökset ovat muuttuneet uuden hallituksen aikana) ulkomailla suoritettavaan yliopistotutkintoon opintotukea ja opintolainantakausta. Lisäksi suosittelen googlettamaan apurahoja myöntäviä säätiöitä ja rahastoja. Itse sain kahdesti avustusta Tellervo ja Juuso Waldenin säätiöltä. Apurahojen vaikutus lukukausimaksujen maksamiseen oli merkittävä, ja olen äärimmäisen kiitollinen tästä tuesta. Lisäksi sain Concordialta vuonna 2015 ranskankielen stipendin.
   
• Aikaisemmat opinnot suomalaisessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa voi saada hyväksiluetuiksi Kanadassa. Omalla kohdallani tämä tarkoittaa sitä, että Laureassa suorittamani liiketalouden opintopisteet liitettiin osaksi tutkintoni general education -osuutta. Tämä lyhentää tutkintoani 45 opintopisteellä ja yhdellä lukuvuodella.
   
• Montrealissa opiskeluun tarvitaan kaksi opiskeluviisumia; yksi Kanadan valtiolta, toinen Quebecin provinssilta. Viisumit tulee anoa etukäteen internetissä, eikä maahantuloa luonnollisesti suvaita ilman niitä. Montrealin viisumien käsittely tapahtuu Pariisissa, ja prosessi saattaa kestää ruuhka-aikoina ja huonolla tuurilla jopa kuukausia. Ilmoitus hyväksytystä viisumista saapuu sähköpostitse, mutta maahan saapuessa paperinen versio liitetään passiin tullivirkailijan toimesta. 
   
• 
• Yliopiston lukuvuosi koostuu syys-, talvi- ja kesälukukausista, joista viimeksi mainittu on täysin vapaaehtoinen. Concordiassa syys- ja talvilukukaudet kestävät neljä-viisi kuukautta, virallisen lukuvuoden alkaessa syyskuussa ja päättyessä huhti-toukokuussa. Joulu- ja talvilomat pidetään täällä suunnilleen samoihin aikoihin kuin Suomessakin, tosin talvilomaa kutsutaan nimellä reading week.
   
• ”Täysiaikaisen” opiskelijan tulee suorittaa vähintään 24 opintopistettä vuodessa. Yleensä se tarkoittaa neljää-viittä kurssia per lukukausi.
   
• Psykologian kurssit koostuvat viikottaisista luennoista, jotka ovat useimmiten 2 x 70 minuutin mittaisia. Professorien luentomateriaalit ovat yleensä opiskelijoiden käytettävissä joko PowerPoint-esityksinä tai .pdf-muodossa. Tenttejä pidetään joka kurssilla vähintään kaksi (midterm ja final exam). Koealueet koostuvat luentojen lisäksi joko tieteellistä artikkeleista, jotka voi ladata Concordian sähköisestä tietokannasta ilmaiseksi, tai oppikirjasta, joka tulee ostaa tai vuokrata yliopiston kirjakaupasta omakustanteisesti. Lähes jokaisella kurssilla kirjoitetaan tenttien lisäksi myös tieteellinen artikkeli (research paper).
   
• Omakohtaisesti vaikeimmiksi kursseiksi ovat osoittautuneet tutkimusmenetelmien perusteet (research methods) sekä neurotieteen perusteet (neuroscience). Olenkin nämä kurssit käytyäni aktiivisesti vältellyt aihepiirejä, joiden keskiössä ovat biologia ja aivojen anatomia, ja valinnut niiden sijaan kognitioon ja tunne-elämän sääntelyyn sekä persoonallisuuteen liittyviä kursseja. Miellän itseni ennemmin humanistiksi kuin tieteilijäksi.