Minne suunta? No eteenpäin!!

Aloittaessani tätä blogia mainitsin että miulla on elossa nyt sellanen aika et kaikki on avoinna:

ei oo miestä eikä työpaikkaa, laitoin huoneistonikin vuokralle ennen olisi siihen sidottuna! Olen siis vapaa lähtemään jonnekin… minnevain huvittaa! 😉

Nyt voin paljastaa mitä olen touhunnut selkienne takana: mie hain ammattikorkeeseen monimuotokoulutuksena sosionomiopintoihin, pariin eri paikkaan!! JEE ja HUI!! 😀

 

Pisteet koulutokarista pitäis helposti riittää pääsykoekutsuun! Tosin siellä täytyisikin sitten pärjätä peijakkaan hyvin jos meinasi koulun kirjoille päästä… näkyi olevan nimittäin VAIN pääsykokeesta saaduilla pisteillä merkitystä lopullisissa opiskelija valinnoissa!! :O Jännittää kyllä tuo… ennakkomateriaaliin on tutustuttava tarkoin, koska esseetä siellä sitten kirjootallaan annetuista aiheista (70% pisteistä) ja sitten motivaatiota mittaava osio, josta myös käsitykseni(?) mukaan kirjoitetaan joku essee (30% pisteistä)… Toivottavasti on joku haastattelu tuossa motivaatio-osiossa, se nostaisi minun pisteitä kun tää verbaalinen ulosanti on ehkä parempaa kuin kirjoitettu sana 🙂 Pääsykoe on kesäkuun alussa, elikkä aikaa opiskella on vielä pari kk.

 

Koska varasuunnitelmanani on lähihoitajakoulu (2 v. aikuisopiskeluna), jonne myös hain ja pääsykoe on toukokuun alussa, odottaa muuttoni heinäkuuta jolloin pitäisi olla tieto varmaa onko minut hyväksytty sosionomiopintoihin… sitten tiedän lähdenkö Etelä-Lappinn päin vai tuohon hieman lähemmäksi Etelä-Savoon. Jonnekin lähden kuitenkin jos vaikka kävisi niin ettei minua tällä kierroksella kouluihin kelpuutettaisikaan…  

Jännää, jännää, jännää!!! Täälläpä sitten kuulette miten kokeet meni…

Hyvinvointi Sisustus Mieli Opiskelu

Muorin suusta totuus kuullaa…

Ajeltiin tänään muorin kanssa lähi kaupunkiin kattelemaan vähän vanhoja kotiseutuja samalla kun vierailtiin miun veljen luona. Matkalla sitten intouduin kyselemään lapsuusajasta, josta ei oikeestaan oo ollu paljonkaan juttua, niinku silleen yksityiskohtaisemmin… No, pitikin kysyä: äiti ilmoitti tylysti että olin pienenä vastannu kaksosia!!! Tosi kiva kuulla!!? Oon sit varmaan vieny osan huomiota isosiskolta ja verottanu äitiltä pikkuveljen hoitoajasta…

 

Vastasin siis kaksosia!! Olin kuulemma vähän niinkuin erityislapsi, joka nukahti huonosti (tuttipullo lentäny kuulemma makkarin seinään jos on kesken loppunu) nukku huonosti ja vaihdatti vaippaa about 20/pvä… Ja tietysti kaikki tää olosuhteissa joissa esim. pesuvesi on pitäny kantaa kaivosta ja lämmittää liedellä yms.

 

Okei, ehkä ei pitäis harmistua jos nyt joskus on kuskattava äitee sairaalaan tai hoitaa sen virastoasioita tai käydä kaupassa: taitaa olla vielä velkaa lunastamatta… :/ Mutta ihana oli kuulla et äiti oli sitä mieltä et vaik oli raskasta ja einiinhelppoo meidän kanssa niin se oli kuulemma parasta aikaa ku oltiin pieniä! <3 Varmaan se aika on armeliaasti kullannut muistot!

 

Joku on tainnu mainita että oon vähän tempperamenttinen ( <- exät) ja pippurinen tänttärä (rakas muorini :D), tuon tuttipullo episodin paljastumisen jälkeen epäilen vahvasti, että oon syntyny tämmöseks enkä muokkaantunu elämäni matkalla, niinkuin ennen luulin! Että minkäs tälle mahdat!!!?

Suhteet Oma elämä Ystävät ja perhe