Mitä tyyppi syö?
Koska ensisoseet on maisteltu ja ateriarytmi alkanut sopivan luonnollisesti syntymään, ajattelin jakaa enemmän infoa tyypin ruokailuista.
Aloteltiin varovaisesti kerran päivässä maisteluilla. Lisäiltiin 1-2 uutta ruoka-ainetta per viikko menuun mahdollisten allergioiden kannalta ja muutenkin mentiin oppikirjojen mukaan. Askartelin soseita itse ja totuteltiin lusikkaan enemmän, kuin siihen itse tavaraan.
Otettiin mukaan mikrotetut iltavellit. Vastoin kaikkia suosituksia jauhoin blenderissä kaapista löytyviä 4-viljan hiutaleita. No, hyvin on mennyt alas ja menee edelleen, eikä ole mitään allergioihin viittaavaa oireillut.
Hurahti kaks kuukautta ja neuvolasta tuli käsky lihojen maisteluun. Tein pahalta haisevan liisterimössön, mikä sisälsi kanaa ja sillä alotettiin. Maistoinpa sitä kerran itsekin ja olin samaa mieltä kersan kanssa – pahaa.
Vähitellen kuviohin tuli mukaan välipala, mikä kyllä useimmiten jää ottamatta. Kolme viimestä ruokailua kun on jaksotettu kolmen tunnin välein syötäviksi ja tuntuu, että välipalan aikana tyyppi on aina joko nukkumassa tai kello lähenee uhkavaasti jo iltavellin aikaa.
Tänään otettiin mukaan aamupuuro. Jossain vaiheessa yritetään vielä mahduttaa se viides ateria, eli aamupäivän välipala johonkin, mutta tästä en ota stressiä – niin kun en oikein muutenkaan näistä ruokailuista, vaikka tää kontrollifriikin kellotettu lista saattaa vaikuttaa ihan muulta.
Periaatteessa pyrin vaan päivän mittaan tarkkailemaan kelloa ja laittamaan lusikkaa suuhun päikkäreiden välissä.
Jos on päivällä jotain menoa, niin saatetaan jättää joku ruokailuista väliin. Tai jos ei näytä millään maistuvan just kolmelta, niin en ala pakkosyöttämään. Ei se siihen kuole.
Olen edelleen sitä mieltä, että pitäisi pääsääntöisesti edes pyrkiä tekemään perheen ruokia itse. Mutta koska ne einekset ei munkaan mielestä niin saatanasta ole, kuin teksti ehkä antoi olettaa, niin onhan meillä niitäkin käytetty.
Ollaan satunnaisesti ostettu pari purkkia vihannesta tai hedelmää ja syötetty hyvillä mielin. Oikeastaan harmittaa vaan se hukkaan menevän soseen määrä – ne kun säilyy 2-3 päivää avattuna, eikä toi niin kauheesti porkkanaa syö päivässä.
Eli siinä mielessä Ikean jääpalamuotit on vielä luksusta.
Tällä hetkellä meidän taloudesta löytyy ihan pirusti enemmän kuitenkin teollista ruokaa verrattuna itse tehtyihin. Kiitos Muksun kampanjan, meille kiikutettiin oikein kotiovelle asti 23 kilon edestä purkkeja ja laatikoita eilen.
Vielä kun tunnin verran jaksaisi odottaa maistuuko teollinen kinkku-bataatti paremmin, kuin se itse väsätty paha kanamössö.
Eli siirryttiin taas siihen ihanaan välimaastoon ja ah, niin stressittömään tilaan soseiden kanssa. Mutsi on tyytyväinen ja kai toi kersakin, kun mutsi ei enää riehu blogissaan itsesurvottujen puolesta puhujana.
Muutenkin ruokailut menee aika kivuttomasti tänä päivänä. Iltaisin väsyneen lapsen kanssa vellitaistelut saattaa vähän raastaa hermoja, mutta aika hyvällä ruokahalulla näyttäis tyyppi popsivan kaikkea mitä lusikassa kiikutan suuhun.