Totaalinen vastaan ja puolesta

”Käytättekö tuttia? Kai teillä on se kantoliina jo? Mitä mieltä oot sitteristä? Imetätkö? Ai hä, eikö teillä käytetä kestovaippoja?”

Raskausoppaissa pitäis tänä päivänä olla teksti: ”Valitse puolueesi, opiskele aiheesta ja katsokin ettet eksy myötäilemään vastustajan puoluetta”. Ja ei, nyt en puhu eduskunnan asioista vaan ihan vauvaperheen arkisista jutuista, joihin törmää joka paikassa.
Eksyn uudestaan ja uudestaan keskusteluihin, joissa täytyy puolustella omia kantojaan koskien lastentarvikkeita, ruokia ja vaipparituaaleja. Saat olla vain yhtä mieltä ja erimieltä olevien kanssa sitten kinastellaan aiheesta, kunnes jompi kumpi luovuttaa ja toteaa: ”Okei, antaa olla”.

Esimerkiks tutti. Tosi pieni vehje, mikä laitetaan vauvan suuhun. Ja hirveä kina siitä onko parempi ilman tuttia vai tutin kanssa. ”No ihan saletisti oot vaan huono mutsi, kun et halua vapaaehtosesti kuunnella vauvan itkua kunnes se nukahtaa luonnollisesti, väsähdyttyään siitä kiljumisesta.” ja ”Mä kyllä luin sitä ja tätä, että sun Peras ei opi ikinä puhumaan!”. Meillä käytetään tuttia, kun tarve vaatii, mutta eihän se nyt herranen aika vuorokauden ympäri siellä suussa loju. Uskon ton natiaisen saavan syömiseen soveltuvat työkalut ja ehkä pari sanaa joskus suustakin ulos. Tuskin alan miettiin vuoden päästä, että voi hitsi, ilman sitä yötuttia toi olis kyllä alkanu puhumaan jo viikko sitten. 

Kantoliina on ihan must have – väline ja sen käyttäjiä melkein palvotaan. Vaunut on so last season. No okei, niin mäkin palvon, jos jaksaa pukea ja riisua sitä koko ajan. Kantoliinan pukeminen oli mulle ehkä suurin haaste synnytyksen jälkeen ja epäonnistuin. Kantoliina – me nähdään vielä ja mä aion voittaa sut tässä skabassa. Mutta vaikka onnistuisinkin pukemaan sen, vaunut ei meiltä lähde. Piste.

”Sitterikin muuten aiheuttaa sitä ja tätä, me ei aiota hommata sitä.” Ai, no meillä se on olkkarissa ja vauva on makoillu siinä alle viis kertaa. Uskon sen tulevan parempaan käyttöön siinä vaiheessa, kun osataan kieriä sohvalta alas (taito tosiaan) ja äitin nyt vaan täytyy tiskata. Paikka siinä nyt kymmenen minuuttia. Täytyyköhän mun varata se selkäkuvaus jo valmiiks..

Joko imetät tai et imetä. Välimuotoja ei voi olla. Kumma juttu, taidetaan olla erikoistapaus tässäkin asiassa.

Kertakäyttövaippojen käyttäminen ei pelasta maailmaa. Eikä pelasta kestovaippojenkaan käyttö. ”Jätteet sitä ja tätä, pesukoneet sitä ja tätä.” Meillä käytetään kertakäyttövaippoja. Meillä on niitä kestovaippojakin kyllä. Miks en käytä niitä? Koska nyt ei vaan tunnu siltä. Pullojen jatkuva keittäminen on rasti jo sinänsä ja mun on pakko myöntää, että oon vaan ihminen, joka ei ihan kaikkea jaksa tehdä – vaikka äidin ilmeisesti kuuluisi. Voisin linkittää tähän kuvan kuinka paljon pyykkiä löytyy tällä hetkellä A) Pyykkikorista, B) Toisesta, piilossa olevasta pyykkikorista, C) Pesukoneesta, D) Makuuhuoneesta ja E) Vaatehuoneesta.  Jäis vauvan peppu paljaaks, jos mun täytyis pestä vielä vaippojakin. Ja tili tyhjäks sähkön ja veden kulutuksen myötä.

”Soseet täytyy tehdä itse, kaupan soseet tappaa.” Mä oon hengissä vaikka oon vedelly kaupan soseita. Vauva ei välttämättä olis, jos lähtisin tekeen sille soseita. Väitän tosissani, että ite tehdyt ei tuu yhtään halvemmaks, ku kaupasta ostetut. Ensimmäiset soseet ostan melko varmasti kaupasta, mutta saatan opiskella niiden tekemisestä myöhemmin ja ehkä jopa tarjota niitä tolle pienemmälle versiolle minusta. Ihan vaan sen takia, etten halua tässäkään asiassa sanoa jyrkkää EItä toiselle ja KYLLÄä toiselle. 

Minkä ihmeen takia asioista ei voi olla kumpaakin mieltä? Meillä kokeillaan, testataan ja katsotaan mikä sopii ja mikä ei. Mennään vauvan ehdoilla, mutta myös äidin ehdoilla. 

Huomaathan, että kaikkea tekstistä ei ole kirjoitettu niin vakavasti.