Vastauksia

Kysymykset ja niihin vastaaminen polttelee jo sen verran, että en jaksa tän kauemmin enää odottaa. Eli näillä mennään 🙂

Onko elämä vauvan kanssa helpompaa vai vaikeampaa, kuin olit kuvitellut? 
Helpompaa, ainakin tähän mennessä. Olin varautunu koliikkiin, tunnin välein yöheräämisiin sun muihin, mutta meille tupsahtikin helppo vauva, mikä ei turhaan itke. Itseasiassa ei itkeny aluks ollenkaan edes nälkäänsä.
Kotoa lähtemiset toki on hankalampia nykyään ja pukemiset näin syksyn/talven tullen aiheuttaa paljon päänvaivaa, mutta sen osasin arvata jo etukäteen.

Mikä on haastavinta?
Jatkuva pelkääminen. Liikenteessä pelottaa, kylässä käydessä pelottaa ja yölläkin pelottaa. Hirveen raskasta yrittää nukkua yöllä ja miettiä samalla pitäiskö vielä kurkata pinnasänkyyn, kun ei tuhinaa kuulu. ”Ei. Tai ehkä sittenkin..”

Mitä asioita kaipaat elämästä ennen vauvaa?
Mulle ei tuu yhtäkään asiaa nyt mieleen. Kiva, arveton kroppa on varmaan ainoo, mitä on ikävä.

Miten ystäväsi suhtautuvat äitiyteesi?
Hyvin ja suhteellisen neutraalisti. Kukaan ei saanu mitään raivokohtausta, eikä suositellu aborttia. Osan kanssa väleistä on tullu entistä läheisemmät ja sitten taas toisten kanssa tiet on menny eri suuntiin. 

Kauanko oot seurustellu lapsen isän kanssa?
Vajaan viikon päästä vuoden. Jaiks. Meidän tapailuvaihe kesti melko kauan ja sitä ennen oltiin kaveripohjalla, ja niitä en tietenkään seurusteluksi laske. Älkää huolestuko, kyllä tää perheen perustaminen melko pikavauhtia meidänkin mielestä tapahtu.

Halusiko hänkin pitää lapsen vai ehdottiko aborttia?
Ääneen ei sanonu, mut aivan varmasti abortti kävi mielessä. Olin ja oon edelleen kuitenkin sen verran nuori, että se varmaan ajatteli mun haluavan elämältä jotain ihan muuta tässä vaiheessa. Se lapsen haluaminen tuli sille siinä vaiheessa, kun alettiin osteleen tarvikkeita ja se tajus mitä tässä nyt oikeesti ollaan tekemässä.

Kuinka vanha lapsen isä on?
Täyttää tammikuussa 32. Ei näytä siltä.

Kuinka monta vuotta teillä on ikäeroa lapsen isän kanssa?
12,5 vuotta. Ei sitä ajattele paitsi jos joutuu ääneen sanoon. Alkuun oli vähän sulattelemista, että miehellä on takana jo monta pitkää suhdetta ja tää on vasta mun ensimmäinen oikee parisuhde, mutta eipä muuten oo mitään ongelmia tullu.

Pidättekö lapsellenne ristiäiset vai nimiäiset?
Sori mummut, kyllä ne nimiäiset vaan on enemmän meille suunnattu juttu.

Oletko polttanut vielä tupakkaa?
Olen. En vaunuja lykkiessä, turvakaukaloa kantaessa tai muutenkaan vauvan lähellä. Ne vähät imetykset suoritetaan aamulla yöunien jälkeen eli nikotiinia ei pitäis maidossa olla ainakaan suuria määriä.

 Mikä olet koulutukseltasi?
Peruskoulun ja 10. luokan suorittanut. Yläasteen jälkeen oli opiskelupaikka ja -motivaatio täysin hukassa, mistä syystä siirryin suoraan työelämään. Suunnitelmissa sosiaali- ja terveysala aikuiskoulutuksen kautta parin vuoden päästä. Katsotaan miten käy.

 Pelkäätkö koskaan jääväsi yksinhuoltajaksi?
En oikein osaa vastata tähän. Tällä hetkellä se tulis täysin puun takaa, koska meillä menee miehen kanssa hyvin eli en varsinaisesti pelkää parisuhteen kariutumista. Täytyy kyllä myöntää, että mua välillä pelottaa ajatus, että miehelle vois sattua jotain tuolla liikenteessä, mut se varmaan menee tohon ”lapsen saannin myötä pelkään kaikkea” -kategoriaan.

Onko vauva-arjen pyörittäminen taloudellisesti haastavampaa kuin mitä olit kuvitellut? 
Tällä hetkellä ei tunnu siltä, koska raskausaikana tuli hamstrattua sekä tavaroita, että niitä vaippoja kaapit täyteen, eikä niitä oo joka kauppareissulla tarvinnu ostaa lisää sen takia vielä. Korviketta kuluu reippaasti ja vauvakamat on aika kalliita, mut aika helpolla pääsee tässä vaiheessa. Lapsen kehityksen myötä rahan menokin kasvaa. Ja tietenkin riippuu, haluaako vauvalle uudet benettonin vaatteet päälle vai kelpaako käytetyt. Meillä kun kelpaa ne käytetytkin.

Kuinka paljon teillä kuluu rahaa vauvan tarvikkeisiin kuukaudessa?
Hmm.. No, korvikepaketti on noin 6e ja se kestää 3-4 päivää, vaippapaketti on 18e ja sen kyllä pitäis mun muistin mukaan riittää aika pitkäks aikaa, sanotaan nyt vaikka kuukaudeks. Eli se tekee sitten jo äkkiä laskettuna noin 70e + talkki, rasva ja kylpyvaahto – kaikki muutaman euron/kappale. Tuttipulloja ja tutteja – kumpikin suurinpiirtein 5e/kpl, varsinkin pullovarastoja täytetään meillä aika usein. Sitten ne vaatteet, joista talvivaatteet on kalliita ja tässä kuussa tarvis käydä vähän shoppailemassa.
Leluja tai muita isompia juttuja ei ainakaan vielä tarvi meidän ostaa, mutta toki nimiäisjuhlat, joulut ja synttärit tuo lisäkuluja. Tuntuu, että joka kuukausi on jotain ”ylimäärästä” rahanmenoa, niin tähän on tosi vaikeeta vastata.

Miten vanhemmat äidit suhtautuvat sinuun?
En ainakaan mitään palautetta oo saanu vierailta, enkä oikein tiedä oisko mun pitäny saada. Oletan suurimman osan väestöstä suhtautuvan muhun ihan neutraalisti, niin en oikeestaan edes seuraile muiden suhtautumisia.

Miten paljon vauva-arki on eronnut siitä millaista kuvittelit sen olevan? Onko haastavampaa, rankempaa, helpompaa, ihanampaa..?
Ehdottomasti helpompaa ja ihanampaa. Varsinkin nyt, kun uskallan käsitellä vauvaa jo varmoin ottein, enkä anna peloille valtaa joka sekunti. 
Kuvittelin vaippojen vaihdon olevan vastenmielistä, mutta ei se ookkaan. Ja nyt pari viikkoo oon vaan leijaillu samoissa pilvissä, ku synnytyksen jälkeen sen takia, että toi tyyppi vaan hymyilee kokoajan ja siitä tiedän olevani hyvä äiti.

Miten luulisit pärjäävän jos jäisit yh-äidiksi vastasyntyneen kanssa?
Olishan se rankempaa, mut pakko se olis pärjätä, eikä se nyt tietenkään mikään mahdottomuus olis. Mun kompastuskivi olis varmaan yövalvomisissa ja yöllisissä heräämisissä ja siinä synnytyksestä palautumisessa hoitaen vauvaa.
Mulle luksusta on saada välillä tunti vauvavapaata, kun tuntuu että seinät kaatuu päälle ja se olis kyllä hankala toteuttaa yksin. Toki äidit ja tämmöset auttaa, mut mulle se ei vaan jotenkin oo sama juttu, ku se toinen vanhempi.

Minkälaisia nimivaihtoehtoja teillä oli ennen pienen syntymää?
Nea Linnea ja Otto Oliver. Ensimmäisen oon saanu päähäni joskus 15-vuotiaana ja viimeseen asti yritin saada miehen hyväksymään sen. Näin ei kuitenkaan käyny, joten toinen nimi meni vaihtoon. Ja pojan nimeä ei mietitty loppuun asti, mutta tommonen kummitteli takaraivossa. En saanu ajatuksiani kunnolla kasaan pojan nimestä, kun jotenkin ei vaan tuntunu, että olis poika tulossa. Aika hassua.

Mikä oli ystäviesi ensimmäinen reaktio, kun kerroit, että olet raskaana? Entä vanhempiesi?
Onnitteluja ja kauniita sanoja tuli kavereilta. Äiti itki ilosta ja isä tajus vasta neljän päivän päästä, ettei se ollu mun sairasta huumoria.

Mitä tekisit, jos voittaisit lotossa pääpotin?
Ihmettelisin toki, koska en lottoa. Mutta jos lottoaisin ja voittaisin, ostaisin asunnon ja maksaisin lähimmäisten velkoja pois. Ja ah, ostaisin 5 -ovisen auton, se helpottais meidän arkea! Pari hevosta vielä pihaan ja loput säästöön. Tai siis sitten sen ulkomaanreissun jälkeen..

 Luetko paljon? Lempikirjasi?
Kuuluisuuksien elämänkertoja luen, mutta en paljoa ja mun on pakko myöntää, että jätän jokaisen kirjan kesken. En tiedä minkä takia. 
Lempparina varmaan Marilyn Mansonin helvettiin ja takaisin, koska se kolahti sillon kun olin angstinen teini. Juha Vuorinen kirjottaa älyttömän hyvää tekstiä.

Kuntoiletko paljon?
En yhtään. Oikeesti. Tai no, jos vauvan nostelut ja autolle kävelemiset lasketaan..

Onko sinulla paineita karistaa (mahdolliset) raskauskilot?
Ei, koska ne 15kg hävis kahdessa viikossa. Kiintetyksestä otan stressiä, koska oon tosi laiska. En oikein keksi millä lähtisin kiinteyttään, kun ulkona lenkkeilyt ei oo mun juttu ja salilla on ahdistavaa. Ehkä mun kannattaa kokeilla jotain ryhmäliikuntaa seuraavaks.

Miten tutustuit mieheesi ja mihin rakastuit hänessä? Onko lapsenne hänen ensimmäinen lapsi?
Entisen työnantajani mökillä näin ensimmäisen kerran. Sit alettiin käymään paikallisessa pelaamassa biljardia ja pikkuhiljaa se siitä sitten lähti. Meidän rakastuminen tapahtu vähitellen, mut oikeestaan tajusin vasta synnytyksen jälkeen, et voi hitsi, nyt mä rakastan ja paljon. En kuitenkaan mitenkään ”palavasti ja romanttisesti” vaan perheenjäsenenä ja se rakkaus on mun mielestä syvempää.
Ja on miehenkin ainoa lapsi.

Miten ootte ajatellut viettää pikkuisen ensimmäisen joulun? Mitä joulu yleensäkin sulle merkitsee? Onko se vuoden kamalin stressi ja ahdistus vai ihanaa rauhottumisen aikaa?
Ihan vaan kotona kolmistaan ilman turhia härpäkkeitä. Niitä ihania ruokia olis ollu kiva tehdä ja syödä, mutta saahan niitä sitten anoppilasta jälkeenpäin. Joulu on normaalisti stressiä ja ahdistusta mulle (ja sitä ruokaa), mut tänä vuonna otan rennosti ja esitän, etten oo kuullu koko joulusta mitään.

Onko haaveissa jo toinen lapsi/oletteko ajatellut koko asiaa?
Ei oo eikä tuu. Synnytyksessä huusin, että kuka hullu tänne toisen kerran vapaaehtosesti eksyy ja vielä tälläkin hetkellä oon koko episodista niin traumatisoitunu, etten pysty edes vanhaan tapaan keskusteleen/lukeen/kattoon synnytysjuttuja, vaan alan yökkäileen Mun kohtu viettää eläkepäiviä.

Millainen tukiverkosto sulla on? Oletko saanut tarvittaessa apua pienen kanssa vai tuntuuko, että enempi apu olis tarpeen?
Oikein mainio. Kerran on oma äiti ollu nukkuvan vauvan seurana, kun hain miehen sairaalasta leikkauksen jälkeen, mut muuten en oo tarvinnu, ku miehen apua. Ja tuntuu, että mies riittää avuksi.

 Kuunteletko musiikkia? Millaista?
Vahvat naisäänet aiheuttaa mulle vilunväreitä ja niitä tulee kuunneltua koneella. Esimerkkeinä vanha Adele, Duffy, Amy Winehouse, Karen Elson, Lissie, Coeur de pirate, Gin Wigmore, Melody Gardot, Anna Ternheim ja niin edelleen eli ihan laidasta laitaan. Autossa kuuntelen rockia tai sataa, mut jos tekee mieli laulaa kovaa, käännään suomipopille. Tykkään kyllä kuunnella ihan kaikenlaista musiikkia. Paitsi örinöitä ja niitä räppejä. 
Vauva muuten tykkää Coeur de piratesta, Mariskan Kukkurukuusta ja Gangam stylesta.