The magical island
En aavistanutkaan, että tavallisena arkipäivänä saadun kaverini soiton johdosta nauttisin elämästä Santorinilla viikon kuluttua soitosta. Kun H soitti minulle tuona päivänä ja ehdotti matkustamista kuuluisalle satusaarelle ei minulta kestänyt kovin kauan vastata kysymykseen. Varaus oli tehty samana päivänä ja viikon päästä häämötti lähtö. YOLO taisi olla päällimmäinen ajatukseni sinä hetkenä, niin kulutetulta ja teinimäiseltä kuin se kuulostaakin. En nähnyt syytä olla lähtemättä, joten matka tapahtui.
Siinä missä ”Paris is always a good idea” oli Santorinikin mainio sellainen. Kokemus oli kiehtova ja maisemat juuri niin henkeäsalppaavia kuin aina kuvittelinkin. Matkustimme elokuun viimeisellä viikolla ja se taisi olla ihan sopiva ajankohta, sillä rannat eivät enää olleet täpötäysiä, kaduilla ei tarvinut tungeksia ja aurinko lämmitti juuri sopivasti, eikä tarvinnut kärsiä sietämättömästä kuumuudesta.
Kuten suurin osa turisteista matkakohtemme ja hotellimme sijainti oli Kamari-niminen kylä. Kamari on yksi saaren kahdesta rantalomakohteesta, toinen on Perissa. Saaren lentokenttä sijaitsee Kamarissa ja hotellimme oli 10 minuutin ajomatkan päästä kentältä. Jos matkustaa Santorinille viikoksi tai pidemmäksi ajaksi suositellaan varaamaan hotelli näistä paikoista, sillä halutessaan yhdistää ranta- ja kaupunkiloman, se on mainio vaihtoehto. Majoittaudu Kamarissa, lököile osan ajasta rannalla ja lähde sieltä sitten kiertelemään saaren nähtävyyksiä. Näissä paikoissa majoitus onkin huomattavasti halvempaa ja sopii tälläiselle tavalliselle pienemmällä budjetilla elävälle matkustajalle. Jos etsii matkalleen glamouria, eikä välitä rannoista niinkään ja matkaa muutenkin lyhyemmälle ajalle, voi toki majoittua Firassa tai Oiassa, siellä on ne Santorinin helmet.
Suurin osa rannoista saarella on mustahiekkaisia tulivuoriperäisyyden takia, mikä lisää sitä tiettyä eksotiikan tunnetta. Santorinillä on olemassa myös yksi valkohiekkainen ja yksi punahiekkainen ranta, tosin niillä ei tällä kertaa käyty. Omalla rannalla rusketuksen mestästäminen ja merestä nauttiminen riitti tarpeeksi ja ei muutenkaan tultu rantojen takia.
Rinteeltä laskeutuvia kirkkaan valkoisiksi maalattuja taloja merensinisine kattoineen me tultiin ihailemaan. Ja sitä päästiinkin tekemään monena kertana viikon aikana. Pääsin ensimmäisen kerran näihin maisemiin illalla auringon jo laskeutuessa ja voin taata näkymän ollen maaginen, sai minut todellakin pidättämään henkeä. Matkasimme sinä iltana Santorinin pääkaupunkiin Firaan, joka herää eloon kunnolla auringon viimeisten säteiden sammuttua. Viellä keskiyön aikoihin arki-iltana porukkaa tungeksii kaduilla, kaupat olivat auki ja baarit olivat suosionsa huipulla. Me käytiin muutamassa ravintolassa illan aikana, joista yksi oli ehkä upein koskaan näkemäni. Ravintolan valaistetut pöydät laskeutuivat monella tasolla rinteeltä merelle päin ja olivat sijoitettu ihan rinteen reunaan vain lasiseinän olevan esteenä putoamiselle. Uskomaton kokemus, olisin voinut istumaan siellä ikuisuuden vain maisemien takia.
Ollaan vierailtu viikon aikana muutamaan otteeseen sekä Firassa että Oiassa ja molemmat ovat uskomattoman kauniita, tosin Oiassa on ehkä viel hitusen sitä jotakin. Molemmat eivät ole kovinkaan suuria ja kunkin kylän tutustumiskierrokseen riittää päivä. Firassa on enemmän shoppailupuitteita sekä vilkas yöelämä, Oia taas on tunnelmallinen ja jotenkin kotoisan tuntuinen, vaikkakin olihan sielläkin ihan tarpeeksi kauppakojuja ja liikkeitä. Oiassa löysin enemmän niitä pieniä yksityiskohtaisia salapaikkoja, nättejä sisäpihoja ja kauniita kukka-asetelmia, joita pysähdyin aina kuvaamaan. Olenko maininnut oudon ihastukseni värikkäisiin ja erikoisiin oviin? Niitähän riitti matkan varrella. En kävellyt yhdenkään ohi ilman, että sain sen ikuistettua kameran muistiin. Pitäisi joskus harkita ovikuvakollaasin tekemistä, materiaalia nimittäin riittäisi.
——————————————————————————————————————————————————————————–
In English
Who would’ve believed one call from H on a completely regular day would have got me on Santorini a week later. So, guess how long it took me to book a flight, when H called me and asked me ”just by the way” if I wanted to travel to Santorini with her? Not long, the flights were booked on the same evening. I think YOLO was the main and probably only thought on my mind at that moment.
Paris is always a good idea and so was Santorini. The trip was amazing, mind-expanding not even mentioning the satisfaction my inner esthete got from all that beauty around. Santorini was just as mind blowingly stunning as I have always pictured it to be. We travelled there on the last week of August and it was a perfect closure to my summer.
Our hotel was located in Kamari named village, which is the most usual place for tourists to accommondate. Kamari itself is just one main street with all the shops and restaurants nearby the sea and a beach. The place is really near the airport (10 minutes driving) and is really comfy and quite cheap compared to the other parts of the island. If you are travelling for a week or more, you can book a hotel in Kamari and spend some time on the beach and travel to other parts of Santorini from there. If however you don’t need a beach and you’d like to experience only the glamourous part of the island (and you have a bigger budjet), I’d suggest you to consider living in Oia or Fira (the capital of the island). These are the places, which are familiar to everyone from the post cards of Santorini.
We’ve visited both Oia and Fira during our week long stay. Both have breathtaking view, traditional white houses with blue roofs with a sea landscape and amazing sunsets. Fira was in my opinion more loud, more alive with its’ numerous shops and its nightlife. Oia appeared to me as quiet and cozy with it’s unique atmosphere, tiny secret alleys, a lot of details, pretty doors and charming courtyards. Have I ever mentioned my obsession with pretty, unique, colorful doors? Didn’t miss a single one of them while wandering on the streets of Oia and Fira. Got them all captured on my camera. I should probably consider doing a collage of the pretty doors I’ve photographed.
By the way, if you want to be really amazed, go to see Fira or Oia for the first time in the evening, after a sunset. The places are even more unbelievable and magical in a night lightning. We went in Fira on our third night in Santorini and had a dinner in the one of the most amazing restaurants I’ve ever seen in my life. It was outdoors ofc, and the tables were placed on the mountain on many levels, so you could chose whether you want to sit higher or lower. And they had this little lights on every table. Ah I can’t even explain it in words. Santorini ofc has a lot of this kind of magical places, but this was really astonishing thing to see at the beginning of our trip.
