Welcome to USA

Kello on 13.43. Makaan hotellihuoneen isolla sängyllä kahvikuppi kädessä ja tuijotan ulos parvekkeen ikkunoiden läpi näkyvää maisemaa. Se on epätodellinen. Olen ollut täällä kaksi päivää ja en vieläkään ymmärrä kunnolla, missä minä oikeasti olen ja miten minä tänne päädyin. Kahdeksan tunnin suora lento meni silmänräpäyksessä, passin tarkastuksessa muistan hämärästi ojentavani käteni lentokenttävirkailijalle sormenjälkiä varten. Ja sen jälkeen hänen äänensä sanovan ”Welcome to USA”.

Vielä hetki sitten en osaisi aavistaakaan tätä kaikkea. Kahvi tuoksuu uskomattomalta, vieressäni nukkuu rakkain ihminen ja näen sängyltäni Empire State Buildingin. Ja se ei ole unta. 

Photos by me