Kevään opintoja

 Keväällä opiskelen muun muassa seuraavia aineita:

Kieli, lastenkirjallisuus ja eheyttävä taidekasvatus (3 op)

Liikuntakasvatus – liikuntapedagogiikka varhaiskasvatuksessa (3 op)

Kuvataidekasvatus

Kandidaatintutkielmaseminaari (10 op)

Musiikkikasvatus (1 op) jatkuu aiemmilta periodeilta

Yhteiskunnallisiin kytkentöihin suuntaava jakso: Kasvatuksen yhteiskunnallinen merkitys 3 op

Ohjelmassamme on tällä hetkellä todella paljon luovia aineita! Se on sekä todella hauskaa, että myös – opettavaista. Haasteelliseksi koen tehtävien ryhmätyömuotoisuuden. Mielestäni luovuus on usein se helpoin osa. Minusta on helppoa  ja hauskaa keksiä ja ideoida uusia juttuja. Kuitenkin ryhmät muuttuvat joka kerta, ja usein työskentelyn haastavaksi tekee kaikkien aikataulujen ja erilaisten näkökulmien yhteensovittaminen. Jos joukossa on joku, jonka aikataulut eivät salli luovaa prosessia, se vaikuttaa koko ryhmän työskentelyyn, koska tuotoskin arvioidaan ryhmäprosessiansioin. 

Olenkin tullut tulokseen, että tärkein taito, mitä täällä voi oppia, on ryhmätyöskentely taidot. Vaikka usein tuntuisi, että yksin saisi valmista nopeammin aikaan, tärkeintä ehkä ei olekaan se. Tällä hetkellä luen Deweyn ajatuksia maisteriopintoihin ohjaavaan tenttiin.  Hän oli voimakkaasti demokraattisen yhteiskunnan kannalla. Demokratia on luonteeltaan joustavaa, jatkuvasti muuttuvaa. Niin kuin myös luovat ryhmäprosessimme.  Lastentarhanopettajat toimivat työelämässäkin ryhmissä. Siksi kovin yksilökeskeinen ajattelu ei toimi tässä kontekstissa. Jos joku esimerkiksi haluaa erikoisesti panostaa työn laatuun, ryhmän toinen tyyppi suunnitteleekin tehtävää lähinnä käytännön toteutuksen näkökulmasta. Usein tavoiteajat luovat ne raamit, jossa kaikkien on joustettava omista ideaaleistaan ennättääkseen saada yhteisen tuotoksen aikataulussa toteutetuksi. 

Sosiaalinen tehokkuus on sen vuoksi opinnoissamme valttia. Tarvitaan runsaasti elävää sympatiaa, joka osataan ottaa huomioon toisten muuttuvia tarpeita. Kommunikaatiotaidot nousevat sen vuoksi usein keskeiselle sijalle, sekä kyky tiimiytyä ja joustaa aina uudenlaisten ihmisten kanssa. 

Nyt on opintorekisterissä Avoimessa suorittamani perusopinnot, sivuaine ja syksyn aikan suorittamani opinnot, joten osaltani opinnot ovat edenneet hyvin. On ajankohtaista miettiä portofolioita. Kuvataidekasvatuksesta tulee omansa, mutta myös koko opinnoista. Koskaan en ole nähnyt yhtään portfoliota, joten olen katsellut malleja netistä. Siinä on ideat omastanikin hahmottuneet. Sinänsä on ihan hauska idea pohtia omaa ammatillista kehittymistään ja miettiä, mitä siitä haluaisi nostaa esille. Portfolio on vapaamuotoinen esitys, joten nautin siitä, että luovuudelle on tilaa.

Portfolioon voisi laittaa pari syksyn harjoittelusta saamaani palautetta. Oikeastaan se, että ne päätyivät käsiini, oli opettajan palautteen mukaan vahinko, sillä mentorit olivat ymmärtäneet niiden jakamisen hiukan väärin. Mutta olin iloinen saamastani palautteesta, sillä se rohkaisi jatkamaan alan opintoja!

Syksyn aikana olen myös oppinut monta juttua vertaisiltani. Osalla on jo paljon työkokemusta päiväkodeista. Joillakin on takana taidealan opintoja ja joskus kaverit yllättävät esittäessään töitä ryhmälle. Eräskin PPt esitys teki vaikutuksen. Siinä oli ensi esitelty todellinen tilanne päiväkodista harjoittelujaksolta, sitten pari oli vienyt kehitysidean luontia teoriassa eteenpäin ja visuaalisesti esitettynä se näytti johdonmukaiselta ja kiehtovalta. Ihan toteuttamiskelpoiselta ajattelulta myös työelämässä. Eräs pikku tutkimus lapsiryhmässä, ystävyydenverkko, jossa valokuvin lapset saivat rakentaa ystävyytensä visuaaliseen verkonmuotoon. Olen sitä mieltä, että näissä opinnoissa on luovuus on voimavara, ja siksi olen edelleen innostunut jatkamaan. Kuitenkin olisi ihanaa, jos yksilöllisyydellekin sallittaisiin enemmän tilaa uusissa tehtävän annoissa, niin sais välillä  kokea aitoja flow-elämyksiä. Väsyneille opiskelukavereille toivon myös lepohetkiä, sillä vielä on kevättä paljon jäljellä!