Satuhetkeen Beatrix Potter: Petteri kaniinin satumaailma
Lukupiirissä käsittelimme päiväkoti-ikäisille sopivaa kirjallisuutta.
Kuvituksesta. Parasta, syy miksi tartuin kirjaan! Aikuista lukijaa viehättää kuvien miljööt tarjotessaan kurkistuksen kodikkaaseen jo kadotettuun englantilaiseen kaupunkikulttuuriin sekä maalaismaisemiin. Myös kuvittajan luontorakkaus tulee hahmoissa viehättävällä tavalla esille. Kuvitus on raikasta ja turvallista. On runsaasti yksityiskohtia ja aikakauden esineistöä ja elintapoja – joita on hauska peilata tarinoista ja maalauksista. Esimerkiksi s. 24 kuva, jossa oravat nostavat häntänsä purjeiksi ja melovat lautoilla lähisaareen kuvaa Potterin kykyä yhdistää fantasiaa ja aitoja luontokokemuksia lapsille sopivaan sadunmuotoon. Minusta on hauska katsella aikakauden huonekaluja, kaupunkimaisemaa, asuja ja esineistöä (esimerkiksi ”Linnaisten räätäli”).
Eläinsatuja. Tarinassa tuhmasta Petteri Kaniinista saavat lapset käsitystä tekojen seurauksista. Koska Petteri ei tahdo pysyä poissa Herra Vänskän puutarhasta, hänelle on käydä huonosti. Ajattelen, että suurkaupungissa kasvaneelle Potterille on elämänsä aikana osunut tielleen monia esimerkkejä siitä, mitä vaaroja tottelemattomat lapset voivat ympäristössään kohdata. Petterin tarinaa seuratessa (aikuinen?) lukija voi tehdä sivuhuomioita Englantilaisesta puutarhanhoidosta ja luontorakkaudesta. Kertomuksissa näkyy mm. Beatrixin kesänvietto Järviseudulla. Jotkut tarinoista on myös todenpohjaisia, kuten tarina Linnaisten räätälistä. Silloin ne kuvaavat aikansa köyhän, mutta ahkeran räätälin uuvuttavaa ompelemisesta ja niukkaa elämää, kun hän valmistaa pormestarille liiviä tunnelmallisessa kaupunkiverstaassaan lumihiutaleiden putoillessa.
Kirjassa on myös aikakaudelleen tyypillisiä lasten rankaiskukeinoja ja muita hurjia juttuja. Kauniit kuvat voivat olla sen vuoksi ”petollisia” pienille kuulijoille. Millaista keskustelua syntyisi tarinasta, jossa Penna pupu vanh. ”Kiskaisi poikansa korvista esiin ja huiteli häntä vitsalla takamuksille?”(s.66).
Myöskin kertomus, jossa rotat leipovat Tommi-kissaa piirakkataikinaan on hiukan arveluttava, mutta toisaalta, eihän Lontoo mikään lintukoto ollut Potterinkaan aikaan (esim. tunnettu tarina Viiltäjä-Jackista). Saamme uutisia lasten kidnappauksista, mutta ehkäpä herkempiä pienokaisia ei tarvitse varta vasten pelotella. Sen vuoksi aikuisen kannattaa tutustua tarinaan, ennen kuin päättää lukea sen lapsille!
Katselukirja. Jo yksivuotias poikani tykkäsi plarata kirja ja katsella sen kauniita kuvia. Iltasatu tai päivälepohetkeen sadut ovat rauhallista luettavaa, mutta silloin ei näe ihailla kuvia. Ehkäpä rauhallinen iltapäivähetki pienen lapsiryhmän kanssa katselu kuvakirjan ääressä on sopivin. Vuodenajan mukaan voisi vaihdella kertomuksia. Esimerkiksi ”Linnaisten räätälistä” sopisi joulun/uudenvuoden aikaan kerrottavaksi.
Lukupiirille luin vauhdikkaasta Pauli Possu-tarinasta kohdan, jossa possut ovat lähdössä markkinoille: (s. 286-288.) Siitä oppia ja lohdun elämyksiä saakoon jokainen touhukas äiti-muori, ”jolla on huolehdittavanaan koko joukko mukuloita, joiden kasvatuksessa on toivomisen varaa!” Tarinalla, jolla on myös romanttisia piirteitä, on onnellinen päätös. Niin oli Potterillakin, vaikka ensimmäisen kumppanin kuolo vei (..kannattaa katsoa Taiteilijaelämää-DVD:ltä kirjailijan juonen käänteet!). Siksipä hänellä oli sydäntä pelastaa tarinan rakastavaiset – pauli possun & pienen paksun Pirkon, jonka alushameet hulmusivat ja sorkat sanoivat kips,kaps,kips,kaps, kun hän pomppi ja hyppeli siippansa kanssa karkuun.
Kirjan suositusiäksi on ajateltu 3-v alkaen. Se on moneen kuvatarinaan sopiva alaikäraju. Jotkut tarinat sopivat kuitenkin vanhemmille, ehkä 7-8 -vuotiaille pituutensa tai rajuutensa vuoksi.
4,5-vuotias tyttäreni sai vapaasti valita, mitä luen hänelle kirjasta. Lukuhetkemme sijoittui iltapäivähetkeen, kun istuimme päivähoidon jälkeen keittiössä (englantilaisen teehetken aikaan). Tyttö valitsi tarinan Linnaisten Räätälistä,( hänellä on se DVD:nä.) Tarina oli aika pitkä ja perustuu tositapahtumiin, jota kirjailija on maustanut fantasialla. Tyttö jaksoi kuunnella sen kokonaan. Samalla hän kuitenkin tahtoi askarrella, repi paperia, taitteli, liimasi ja halusi vielä lisätä kimalletta. Tuli vaikutelma, että tarina innoitti hänetkin askaroimaan ”räätälin lailla”. Ehkäpä tarina sopisi luettavaksi yhdessä paperiaskartelun vaikkapa paperinukkien ja niiden vaatteiden värittelyn ja leikkaamisen lomaan?
Kysyin, mitä tyttö piti sadusta. Kyllä hän ihan piti, mutta samalla se oli ”vähän pitkästyttävä”. Satu oli aika pitkä 4 -vuotiaalle luettavaksi. Se voisi myös sopia uniaikaan rauhallisen tunnelmansa vuoksi. Vuodenaika teemana sadussa on joulunaika, joten se sopisi hyvin talvisaduksi. Köyhän räätälin elämä voisi synnyttää keskustelua, millaista elämä oli ennen vanhaan.
Sadun taustasta
Tämä oli kirjailijan itsensä suosikki kertomus. Sen perustana oli serkkuvierailulla Gloucesterin lähellä, kuultu tositarina. Asia meni niin, että räätälin kaksi apulaista olivat salaa ommelleet viikonlopun aikana pormestarin liivin valmiiksi, koska räätälimestari itse sairastui, ja tärkeä toimitus olisi myöhästynyt.
Miten voisitte jatkossa käsitellä luettua?
Web-sivu voi hyödyntää. Siellä on esimerkiksi askartelumateriaalia ja kauniita kuvia tulostettavaksi:
Kirjailijasta
Beatrix Potter oli eräänlainen tovejansson. Hän käytti fantasiaa luodakseen lapsille viihdyttäviä ja lohdullisiakin todellisuuksia. Hän myös onnistui urallaan aikanaan viktoriaanisessa englannissa, jona naisen – ainakaan yläluokkaisen – ei ollut sopivaa elättää itseään kirjailijana. Saamillaan tuloilla hän hankki itselleen huomattavan maaomaisuuden jota suojeli ja joka toimi kuvitusten inspiraation lähteenä.
Kirjan tiedot:
nimi, Petteri Kaniinin satumaailma. Beatrix Potterin koko tuotanto.
kirjoittaja, Helen Beatrix Potter, s. 28.7.1866 – 22.12.1943, Englanti.
(Lue lisää: http://fi.wikipedia.org/wiki/Beatrix_Potter)
kuvittaja, Tekijän.
kääntäjä, Useita.
julkaisuvuosi, 2005
painos, toinen painos.
kustantaja, Otava.
painopaikka, Toledo, Spain.
alkuperäisteoksen julkaisuvuosi: 2002
* kirjan päähenkilöt: Petteri Kaniini, Nokkela ja Vikkelä, Räätäli, Penna Pupu, rouva Siiri Sipinen, Jeremias Rimppakinttu, Siru-kissa, Rosina Ankkanen, Samuli Viiksinen, Hanna-hiiri, Hemmo Harmaatassu, Herra Reponen, Pauli Possu, Joonas Kaupunkihiiri, Pupu Persilija, Pikkupossu Robinson (muun muassa).
tapahtumapaikka ja -aika, 1902-1930, Englanti.
kirjan kertoma tarina, useita kuvitettuja eläintarinoita.
kirjan kieli. alkuperäiskieli Englanti.