Laululähettiläänä

Sain jälleen viettää hauskan illan Laululähetyslautalla! Vaikka sitä luulisi olevansa väsynyt pitkän yliopistopäivän jälkeen, lasten kanssa laulamisesta ja liikkumista sain uutta virtaa – sekä hyvää tuulta! Uskontokasvatus on mahdollista myös taaperoille mm. laulun ja leikin muodossa. Lasten lauluista jää iloinen, turvallinen olo ja sanat sävyttävät muistoina myös lapsen yksinäisiä hetkiä.

Tämän iltainen ohjelmamme:

Tervetuloa laululähetyslautalle! Alkusiunaus.Esittelin miehistön. Yksi uusi miehistönjäsen, Ville, oli pianossa, juhhei! Tero, djembessä & rytmisoittimissa ja minä, laulukipparina. Kerhossamme vieraili taas tuttu ”eskari-Elli”, jonka tehtävänä oli hoitaa äänenavaus. Viimeiseksi Ellin Pipo meni puuhun!

Leikimme laululeikin Pää ja olka polvetkin, jossa pitää aina koskea kyseistä ruumiinosaa. Laululeikki kuuluu aina laulaa vähän nopeuttaen ja tarkoitus on saada vartalot vetreiksi. No, tämä koskee toki minua, ja muita aikuisia – lapsethan on vetreitä kuin vieteriukot! Aikuisia oli muuten miehistö mukaan lukien 4-5. (Yksi lähti välillä kyytimieheksi). Lapsia oli paikalla kuusi.
Lauloimme tutun Nyt istuudumme piiriin ja pidimme toisiamme käsistä. 10 kk oli hauskan näköinen hytkytellessään koko pikku vartaloaan laulun tahdissa! Rytmi on toki tärkeä osa lauluja, ja sen voi ymmärtää jo pieninkin!

Laululauttakertomuksen luin kuvakirjasta.  Olin koristellut huonetta pehmoeläimillä ja varis sai toimia kertomuksen elävöittäjänä, jolle bändi kraakkui ääniä taustalta. Kertomuksen tarkoitus oli johdattaa lapsia ajattelemaan hiukan myös erilaisuuttamme. Keskustelin heidän kanssaan, millä lailla olemme erilaisia. Lasten oli ehkä vielä vähän vaikea osoittaa erottavia piirteitä, mutta mainitsin, että toiset meistä on isoja, toiset pieniä, on tyttöjä ja poikia. Silti me kaikki sovimme hyvin yhteen. Siitä kertoi seuraava laulu, Palapeli. Jaoin sanat ja lauloimme piano säestyksellä.

Seuraavaksi olin suunnitellut syksyistä laulua Sade lyö rumpua sienten kattoon. Nyt kaikki sai rummuttaa käsillään, ja lapset lähtivät innolla mukaan!
Raamatunkertomuksena oli Ukko Nooan arkki ja sen tuli kertomaan Hissu K. Ala. Hissu on Koala-käsinukke, joka kertoi lapsenomaisesti kokemastaan tulvasta. Muutamat lapsista osasivat jo uida, mutta Hissu ei, joten oli hyvä, että Nooa otti Hissun arkkiin.
Saimme kuulla pätkän Teron Riimiraamatusta. Samaan aikaan nostin Godly play– puuarkin lattialla, jota lapset saivat tutkia, Nooan tarinaa kuunnellessaan. Tytöt tykkäsivät lennättää kyyhkystä, joka lensi arkista etsien maata. Pikkuinen pisti yhden puueläimen suuhunsa. Ikeniä taisi pakottaa!

Kysin lapsilta, ”mikä eläin sinä tahdot olla arkissa? -Tule sillä tavoin arkkiin!”. Tämä oli lapsista hauska leikki. Jokainen tahtoi vuorollaan esittää eläintä, jota muut arvuuttelivat – pupua, kirahvia, pigviiniä, kissaa, lokkia.. ja varsinkin rapua! Lapset innostuivat näyttämään minulle rapukävelyä, totesin ettei se onnistu minun keskivartalollani. Mutta Terolta sekin käytti! Ja taas meitä nauratti kun aikuiset leikkii.

Lauloin lapsille Rajaton lauluyhtyeen uutukaisen Ukko Nooa arkistoi. Siinä on aikuisille varsin vakavaan aiheeseen tehty hilpeä sanainen lastenviisu. Kaikkihan nyt Ukko Nooan tuntee! Nooa on eläintensuojelija. Hänen ekologinen esimerkkinsä sopii myös nykyaikaan – meidän tulee suojella luomakuntaa saatumiselta yms.!

Lopulta kaikki eläimet pääsevät pois arkista. Juttelin lasten kanssa sateenkaaresta, kuinka Jumala antoi sateenkaaren taivaalle merkiksi. Siitä ihmiset tietävät, ettei Hän anna enää tulla sellaista tulvaa, että koko maapallo peittyisi veteen. Sellaisesta liitosta Nooan kanssa on  merkkinä upea sateenkaaremme. Opetelimme Sateenkaari– laulun, jonka olin kirjoittanut tussitaululle:
”Sateenkaaren kaarisiltaa juosta tahtoisin,
kauniit värit kaikki purkkiin laittaisin.
Niin en tehdä voi, Jumala kun loi kaarensa taivahalle.
:,: Sateenkaari, sateenkaari meitä muistuttaa:
On uskollinen, rakastava Isä Jumala! :,:

Laulun aikana heilutin värikästä sifonki-huivia, johon leikkiin yksi lapsista innokkaasti tarttui kanssani mukaan. Pohdimme, mitä värejä sateenkaaressa on? Uloimpana on punaista, sitten oranssia, keltaista, vihreää, sinistä ja sisimpänä violettia. Lauloimme laulun Kellä on päällä jotain punaista?  Järjestäydyimme sateenkaareksi! Lapset saivat havainnollistaa sateenkaarenvärejä omilla vaatteillaan.

Lopuksi oli vielä aikaa kurkata kaikkien kanssa uuteen Lorupussiin. Se oli yllättävän suosittua, joten lorupussiin on tehtailtava ensi kerraksi lisää kortteja!
Loppurukouksen jälkeen lauloimme loppulauluksi Nyt on laulut laulettu.

Laulut olivat mm. Suomen lasten laulukirjasta sekä Laululautasta. Yhteensä 8 laulua.