Tätä postausta harkitsin aikani. Olenhan itsekin sivunnut Suomen Lähetysseuran kunniakkaita juuria. Lähetysseura onkin tehnyt paljon hyvää työtä aikojen saatossa niin evankeliumin kuin kehitysavun saralla. Viimeisimmässä kauniisti kuvitetussa kannatuskirjeessä kerrotaan Kambodzhalaisesta köyhästä nuorukaisesta, joka pääsi Lähetysseuran avun kautta opiskelemaan lääketiedettä. Tämä kaikki on hyvää ja kannatettavaa toimintaa. 

Huoleni koskee toista puolta Lähetysseuran työssä. Viime viikkoina on tunteita nostattunut Lähetysseuran aikomus lähettää Kambodzhaan ensimmäisinä kaikista seuroista rekisteröity miespari. Toinen heistä vihitään pian piispa Irja Askolan siunaamana papiksi ja lehettitehtäväänsä Lähetysseuran kesäjuhlilla. Mietin, kannattaako tästä edes puhua, koska kaikki poikkipuolinen keskustelu meidän uskovien taholta leimataan nykyisin vihapuheeksi. Jos Jumalan Sanan sisältämän totuuden julkipuhuminen on sitä, olkoon sitten niin. Mitä tässä sanon on kohdistettu Jumalan seurakunnalle, joka kantaa lähetyskutsua,  ja joka ei tahdo kuulua siihen tuskin on kiinnostunut lukemaan loppuun asti tai reagoimaan tekstiini. Rakkautta on sekin että varoitetaan ja Raamattu sisältyy myös paljon varoituksen sanoja, vaikka sen perusvire on armossa.

Lähetysseura on perustellut päätöstään lähettää rekisteröity miespari lähetystehtävään sillä, että se on Suomen lain mukainen ja että he ovat valinneet parhaan hakijain joukosta. Lähetysseura ei nyt ymmärrä, että heidän päätöksensä on evankeliumintyön kannalta haitallinen ja sokea. Monet nykyiset kannattajat eivät lähde tukemaan toimintaa joka ei perustu Jumalan Sanalle. Suomen lakia on hyvä noudattaa, mutta lähetystyötä tehdään sen tuen varassa, jota kristityt kokevat antaa. Suomen lakikirja ei sen vuoksi voi määritellä sitä henkeä, miltä pohjalta hyväsydämiset ja hengelliset ihmiset tekevät ja tukevat. Kun sokea taluttaa sokeaa molemmat putoavat kuoppaan. Evankeliumin sanan julistajan tulee olla näkevä ihminen.

Lähetysseuran toiminnassa on nykyään kyseenalaisia piirteitä. Kesäjuhlilla on ilmoitettu ohjelmaksi esimerkiksi Kristillistä joogaa, Mindfullnessia ja Ayurveda-konsultointia. Ajattelen, että nämä kertovat oikeastaan aidosta Pyhän Hengen kaipuusta kristittyjen sydämissä, sillä miten muuten esiintyy tarvetta hakea innoitusta muista uskonnoista, buddhalaisuudesta ja hindulaisuudesta? Kun länsimainen kristillisyys on nykyisin yliopistotasolla liberaali teologiajohteista, sen kylvö kasvattaa kyseisiä epäjohdonmukaisia ohdakkeita. Valistuksen järkikeskeisyydestä ammentava yliopiston teologinen opetus jättää ihmisen sydämen tarpeet huomiotta ja tunnemaailman humisemaan tyhjyyttään. Papit ja teologit huomaavat arjessaan, etteivät heidän hienot koulutuksensa ja välineensä riitäkään tosi ongelmien edessä. Koska ihmisten ongelmia ei voida ratkaista ja poistaa pelkän älyllisen saarnan voimalla. Ei ennen eikä nyt. Kun sielu ja henki on laiminlyöty ja syrjäytetty pappiskoulutuksessa, lähdetään hakemaan apua muualta kuten idän uskonnosta. 

Aitoon evankeliumiin kuuluu se muuttava Pyhän Hengen voima, joka muuttaa ihmisen sisältäpäin. Siihen ei tarvita mitään lainattuja kikkoja, kun Voima tulee. Sen tuntee ja tietää. Se muuttaa ihmisen sydämen, ja vaikuttaa sitten muuhun käytökseen. Lähetysseuralle antaisin kehoituksen tehdä pian parannus kaikesta eksytyksestään ja rukoilen nöyryyttä hakea innoituksensa Jumalan Sanan puhtaasta evankeliumista. Ristin teologia on todellinen pelastuksen lähde, joka auttaa tässä ja tulevassa elämässä. Suomen laki on ajallista elämää varten ja hyvä siinä, mutta jos ajattelet että pelastat maailman kansat julistamalla Suomen lakikirjasta käsin, niin Vanhurskaan Jumalan edessä ja sielun vihollisen edessä se on ihmisen sanaa ihmiselle. Jumalan armo on suurempi kun ihmisen laki ja se uudistaa ihmisen sielun, hengen ja ruumiin ja kantaa meidät täältä ikuisuuteen. 

Onhan olemassa toinenkin vaihtoehto, jos Raamatun evankeliumi on liian vahvaa ja suolaista sanomaa nykyisille Lähetysseuralaisille. Suomen lain sallimaa kehitysapua voisi aivan yhtähyvin toteuttaa ja kanavoida jossakin yleishyödyllisessä yhteydessä. Aiemmin voimissaan oli esimerkiksi monissa kylissä toimivat Nuorisoseura toiminta. Kuka estää yhä nostamasta ylös vanhaa hyvää raittiusseuratoimintaa tms. josta voi hakea hyväntekeväisyystyölleen sopivaa kannatuspohjaa, ja joka ei esitä kiusallisia toiveita Raamatun Sanaan pohjautuen?