Väsynyt lauantai

Puistot ja koko kaupunki on täynnä ihania kukkaistutuksia…

 

… niinkuin vaikka tässäkin. Taustalla Uppsalan tuomiokirkko.

 

Istun tietsikalla ja koitan taas vähän koota ajatuksia. Olo on aika nuutunut. Tuntuu, että en ole vieläkään oikein kunnolla herännyt tähän päivään, vaikka iltapäivä on jo pitkällä. Vähän omatuntoa jo kolkuttaa… Useamman päivän kestänyt aamukarheus kurkussa ei enää näköjään katoa ja hitusen liian myöhään venähtänyt ilta laittaa väsyttämään. Käytiin eilen uusien kavereiden kanssa vähän katsastamassa Uppsalan kuuluisaa opiskelijaelämää ja hauskaa (vaikka lopulta aika väsynyttä) oli! Vinkkinä kaikille Uppsalaan tuleville opiskelijoille: ihan super hyvä tutustua yhteen niistä harvoista opiskelijoista, joilla on osakunta-aktiiveina VIP-kortti kaikkien osakuntien (nationeiden) pippaloihin… Oli aika hauskaa ohittaa semmoisia 30-40m jonoja ja mennä vielä ilmaiseksi sisälle. Vi ses lite senare!

Uppsalassa on yksi mäki. Sen huipulla on Uppsalan linna. Ja sairaala on ihan vieressä, ihan vain pikkuisen linnaa alempana. Tietysti.

Ensimmäinen viikko on kyllä muutenkin ollut uuvuttava. Uuteen kieleen totutteleminen vie voimia ja ottaa aikansa. Tutussa asiayhteydessä ruotsia on ollut suhteellisen helppo ymmärtää, mutta puhuminen onkin sitten toinen juttu… Mutta sitähän varten täällä ollaan! Pikku hiljaa… Koulua on myöskin ollut kiitettävästi. Lisäksi tietysti uusi kaupunki, uudet kulmat. Ja tietty pieni stressipoikanen siitä, miten ehtii/jaksaa/saa tutustuttua uusiin ihmisiin. Niihin ihmisiin, jotka tekevät tästä syksystä tämän syksyn. Ja joista mahdollisesti tulee pidempiaikaisiakin ystäviä.

 

Okei, on ehkä ihan sallittua vähän laiskotella ja katsoa Netfixiä.

 

Hassua ajatella, että olen asunut Ruotsissa viikon verran. Ei ulkomailla oleminen sinänsä ole vierasta, mutta nyt puhutaan ihan oikeasta asumisesta!  Tuntuu ihanalta, kun saa laittaa tavarat omille paikoilleen, tehdä ruokaostoksia, lepäillä ja hengailla ilman huonoa omatuntoa, ottaa rauhassa, jos siltä tuntuu. Tehdä ihan tavallisia kotijuttuja ja luoda rutineeja. Joista sitten voi tarpeen tullen poiketa. Tykkään aika paljon ajatuksesta, että tänne saa ihan rauhassa asettua. Tutustuminen paikallisiin juttuihin ja tapoihin on varmasti aika paljon antoisampaa, kun pääsee vähän pintaa syvemmälle. Pääsee sisään kulttuuriin.

 

Vaikka eipä Ruotsi kauheasti ainakaan tähän mennessä ole Suomesta eronnut. Kaupunki on historiallisempi ja nätimmän näköinen, kuin melkein mikään kaupunki, jossa olen asunut. Ihmiset ovat iloisempia ja ystävällisempiä. Miehet vähän komeampia ja hyvin pukeutuneita, naiset kauniimpia ja tyylikkäämpiä. Ja kaikki ällistyttävän ruskettuneita! Vaikka tämä on tietysti vain ensivaikutelma. Ja hieman ehkä myös stereotypia. Hehhe. Mutta muuten kyllä kieltä lukuun ottamatta aika kotoisa fiilis. Kännykkää ja nettiäkin voi käyttää ihan normaalisti, joten melkeinpä liiankin helppoa! Saapa nähdä, mitä mieltä olen muutaman kuukauden kuluttua kaikesta…

Fyris-joki on todella keskeinen osa keskustaa. Sen rannalla on ihanimmat pyöräreitit.

 

Seuraavaksi suuntana on kauppareissu ja kävelyretki uusilla kotikulmilla. Jospa se vähän virkistäisi… Uppsalassa on ihanan lyhyet välimatkat (ainakin jos on niin onnekas, että asuu ihan keskustassa), joten kaupunkiin on ollut kiva tutustua niin jalkaisin kuin uudella päheällä pyörällä! Tähän mennessä sää on suosinut ja kaupunki on saanut nauttia aurinkoisista ja lämpöisistä päivistä. Tänään on kuitenkin ollut pilvistä ja näköjään just alkoi satamaan. Ehkä lykkään kävelyretkeä illemmalle ja käyn vain kaupassa. Ja sen jälkeen iso muki teetä ja takaisin Netflixin pariin. Huomenna lupaan olla vähän sosiaalisempi…

 

Puss o kram,

Ami

 

Tämän jutun kuvat eivät liity oikeastaan mitenkään tekstiin. Mutta huvitti laittaa vähän piristystä harmaaseen päivään. 

Kasvitieteellisessä puutarhassa oli tällä hetkellä oikeastaan enää kesäkukat ja hyötytarha loistossaan…