Askel askeleelta kohti juhlapaikan varaamista

Minä, V & liuta kysymyksiä (pedantti kysymyspatteristo löytyy kirjoituksen lopusta) kierrettiin alkusyksyn aikana potentiaalisia juhlapaikkoja ympäri Pääkaupunkiseutua lähes kyllästymiseen saakka, mutta nyt juhlapaikka on löytynyt (tästä myöhemmin lisää). Kuten aikaisemmin kirjoittelin, juhlapaikkojen kartoittaminen aloitettiin reippaasti googlailemalla. Hakusanacombo ”Häät Uusimaa” eri variaatioineen tuotti lähinnä samoja hakutuloksia eikä taivas auennut oikeastaan yhdelläkään hakukerralla, kokeilin sukeltaa pintaa syvemmälle, ja kun Uudenmaan tilalle näpytteli milloin minkäkin kaupunginosan – repertuaari laajeni jollain kummallisella tavalla, ja juhlapaikan etsimisestä tuli entistä tuskallisempaa (asuapa siellä, missä on se tasan yksi seurojentalo). Lisäksi kyselin vinkkejä juhlapaikoista Facebookin hääryhmissä ja puskaradioista (jälkimmäistä kannattaa kokeilla, jos sietää perseilevät sedät ja sen, että tämän kanavan käyttäminen sopivan juhlapaikan metsästämiseen ei välttämättä tuota yhtään käyttökelpoista ideaa). Juhlapaikka, jossa meidän häitä toivottavasti vietetään elokuussa 2020, löytyi itseasiassa Facebookin hääryhmän kautta.

Sopivia juhlapaikkoja kartoittaessa mietittiin, kuinka suurelle kokoonpanolle juhlatila on sopiva ja riittääkö tila tanssilattialle, bändille, buffetille sekä muille must have – elementeille ilman, että jokaista tuolia ja pöytää pitää useamman kerran pyöräyttää ympäri, ja siltikään ei tila siitä suuremmaksi muutu. Vannoutuneina esteetikkoina kiinnitettiin luonnollisesti myös huomiota siihen, että miellyttääkö tila niine hyvineen ja ilman suurempia koristuksia, vai vaatiiko tila suuremmankin ehostuksen ja vaivannäön, että siitä saa mieleisen. Meidän juhlapaikkakierroksella kävi ilmi, että joissakin paikoissa mm. teipin käyttäminen koristeiden kiinnittämiseen oli kokonaan mustalla listalla, eikä täytettyjä eläimiä ja isännänviiririvistöä ollut lupaa heivata varastoon hääjuhlan ajaksi poissa silmistä, poissa mielestä – ajatuksella. Juhlapaikkakierroksella kyseltiin rohkeasti mm. juhlatilan rajoituksista, aikatauluista ja käyttöajoista, siivoamisesta, varustelusta, vakuutuksista, ja ilmastoinneista ja lämmityksistä. Kaksi silmäparia kiersi tarkkaan nurkkia ja varmisti mm. pistorasioiden riittävyyden.

Juhlatilan vuokraajalta varmistettiin varauksen sopimusehdot peruutusehtoineen kirjallisesti, ja koska osa sopimusehdoista oli aikamoista munkkilatinaa, laitettiin näihin liittyen juhlatilan vuokraajalle lisäkysymyksiä. Juhlatilan vuokran suhteen ollaan tietysti oltu tarkkoina ja pyydettiinkin yksityiskohtainen tarjous, johon on listattu kaikki mahdolliset kulut – josko tällä vältettäisiin ikävät yllärit.

Kuvahaun tulos haulle wedding pinterest

 

Muistilista juhlapaikkakierrokselle: 

  • Mitkä tilat ovat vuokraajan käytettävissä ja tuleeko joidenkin tilojen käytöstä mahdollisesti lisäkustannuksia? 
  • Saako juhlatilan pihalla olla vapaasti? 
  • Kokonaisvarausaika: milloin juhlatilaa pääsee koristelemaan, milloin juhlatila tulee luovuttaa, tuleeko mahdollisista lisätunneista extrakuluja? 
  • Onko juhlatila yksistään omassa käytössä vuokrauksen ajan? 
  • Miten juhlatila on vakuutettu ja minkälainen vastuu on vuokraajalla? 
  • Juhlatilan mahdollinen hälytysjärjestelmä ja sen käyttäminen
  • Saako järjestelyiden aikana tai juhlapäivänä tilan vuokraajan tai jonkun muun henkilön kiinni, jos esimerkiksi vessa alkaa tulvia tai katosta tiputtaa vettä? 
  • Minkälaiseen kuntoon juhlatila jätetään? Kuinka kattavasti juhlatila ympäristöineen tulee siivota? Mihin roskat viedään? 
  • Mikäli juhlapaikasta on mahdollista vuokrata somisteita, astioita tai pöytäliinoja – kenen tehtävä on pesettää ne käytön jälkeen? 
  • Juhlatilan kokonaisvuokra kaikkine sisältöineen ja kuluineen 
  • Tarvitseeko tuoda omat käsipyyhkeet, käsisaippuat ja vessapaperit? (Jep, tuskin kukaan haluaa juosta kesken juhlien vessapaperiostoksille Alepaan). 
  • Ennakkovarausmaksu & muu maksukäytäntö
  • Sopimus- ja peruutusehdot > kysy tilan vuokraajalta, jos et jotain kohtaa ymmärrä! 
  • Juhlatilan mahdolliset rajoitukset ja muunneltavuus, koristelumahdollisuudet
  • Juhlatilan ilmastointi ja/tai lämmitys + näiden omaehtoinen säätäminen sopivaksi 
  • Säilytystilat ruoille ja juomille + muut keittiövalmiudet
  • Saako tilaan tuoda omat juomat ja ruoat? 
  • Onko äänentoisto ja sähkövirta riittävät? 
  • Sähköpistokkeiden määrä 
  • Pysäköinti & julkinen liikenne 
  • Esteettömyys 
  • Vessat (kannattaa selvittää pääseekö pissille sisätiloihin vai töröttääkö pihan perällä kärpästen valtaama ulkohuussi). 
  • Lapset: syöttötuolit, vaipanvaihtomahdollisuudet ja tilat lastenvaunuille

Sanna

 

 

 

suhteet oma-elama ajattelin-tanaan

Lompakon kahden vuoden superdieetti

WEDDING-BUDGET.jpg

Häihin saa uppoamaan uskomattoman summan rahaa, halusi tai ei. Viimeisen kuukauden aikana on tullut harvinaisen selväksi, että häät pääkaupunkiseudulla ottavat kovin kukkaron päälle: yksistään jo juhlapaikan vuokraaminen nielee helposti reippaan tonnin, ja häissä olisi mukava syödä muutakin kuin kynsiä. Puhumattakaan sitten musiikista ja valokuvaajasta. Ja jos ihan vähän saisi panostaa myös itseensä, että hääpäivänä ei näyttäisi Kaalimaan Kakaralta. 

Pyrin ajattelemaan, että häät ovat once in a life time – juttu, ja turha pihistely häiden jälkeen vaan vituttaisi. Lainaa ei häitä varten oteta vaan hääkassaa aletaan kerryttämään pikkuhiljaa puhtaasti säästämällä; matkustelua, ravintolaillallisia ja muita ylellisyyksia vähennetään. Ruokabudjetti otetaan hieman tarkempaan syyniin ja heräteostokset jätetään kauppaan. Tehtiin alustava budjetti (+/-10 000 euroa) sekä säästösuunnitelma, jonka avulla häiden pitäisi kaiken järjen mukaan olla mahdolliset elokuussa 2020. Lisäksi hääkassaa pyritään lihottamaan mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi veronpalautuksilla ja ylimääräisillä bonareilla.

Näissä ei tingitä: 

1. Juhlatila / ruoka & juoma 

Häiden juhlatilan tulee olla katseenkestävä ja esteettisesti freesi, koska molemmat vähän kammoksutaan seurojentaloja, sillä niistä jokseenkin tulee vibat peruskoulun liikuntatunneista hikisessä jumppasalissa. Juhlatila on löydetty, ja sen vuokra itse asiassa alittaa iloisesti sille määritellyn budjetin, mutta koska vihkipaikan ja juhlatilan maantieteellinen etäisyys on noin 40 kilometriä, ja suurimmaksi osin kutsuvieraat ovat urbaaneja autottomia kaupunkilaisia, järjestetään kaikessa inhimillisyydessä bussikuljetus vihkipaikan ja juhlatilan välille. 

Meillä on tapana panostaa kaikissa kissanristiäisissä ruokaan ja juomaan, joten häissäkään ei tarjoilla makaronilaatikkoa ja Olvin kolmosta. Haaveillaan menusta, jossa on sopivasti sekaisin street foodia, tapaksia, aasialaista twistiä ja fine diningiä. Optimitilanteessa juomavalikoimassa on pienpanimotuotteita, hyvää viiniä ja skumppaa, sekä holittomia vaihtoehtoja.

2. Musiikki

Kaikissa häissä, joissa on ollut bändi, on ollut aivan uskomaton tunnelma! Bändi on ihan ehdoton parin setin ajaksi, loppuillan dj:n virkaa saa luvan toimittaa Spotify, koska ei tässä kuitenkaan kroisoksia olla.

3. Valokuvaaja 

Hyvää valokuvaajaa ei varmaan voi painottaa tarpeeksi? Laadukkaiden ja persoonallisten kuvien avulla voi aikamatkata hääpäivään viikkojen, kuukausien ja vuosikymmentenkin jälkeen. 

Näissä voidaan pihistellä:  

1. Koristukset, kukat & vieraslahjat:

Vaikka olenkin armoton esteetikko ja pienten yksityiskohtien loputon hinkkaaja, vannon kuitenkin suurien linjojen nimeen ja uskon vakaasti siihen, että pienet piperretyt yksityiskohdat jäävät vierailta häähumussa huomioimatta. Jos koristeita/somisteita tarvitsee ostaa, en tilaa metrikaupalla organzaa ja timangeja Kiinasta, vaan pyrin tekemään rouheita hankintoja hääkirppareilta tai kavereiden nurkista. Ehkä myös mun sisäinen Tarjoushaukka Jorma pääsee irti alennusmyynneissä.

”Tein itse ja säästin” – hell no. Tämä täti ei askartele: en osaa leikata edes saksilla suoraa viivaa, ja kädenjälkeni on huonompi kuin 3-vuotiaalla piirtämään opettelevalla tarhalaisella. Tästä syystä kutsutkin hankitaan valmiina esimerkiksi Vistaprintiltä.

Optimistina ja multasormena ajattelin kokeilla ensi kesänä kukkien kasvattamista itse: jos kokeilu onnistuu, häissä nähdään oman postimerkin kokoisen pihan tuottamia kukkasia. Lisäksi mulle on oikeastaan se ja sama, että minkälaista hääkimppua roikotan kädessäni hääpäivänä, joten tässäkin asiassa voin aivan loistavasti pihistellä (ja sama kimppu toimikoot myöskin heittokimppuna).

Mun asenne vieraslahjoja kohtaan on ehdoton ei, ehkä siksi, että vieroksun kaikkea ylimääräistä pientä roinaa, enkä halua sellaisia pöydilleni pyörimään. Kuka oikeasti haluaa viedä hääparin naamoilla varustetun jääkaappimagneetin tai avaimenperän kotiinviemisinä?

2. Morsmaikun mekko ja kaasojen koltut 

Ajatuskin siitä, että sijoittaisin häämekkooni nelinumeroisen summan, on aika kaukaa haettu. Voin aivan hyvin astella alttarille käytetyssä mekossa, kunhan se on hyvin istuva ja sellainen missä viihtyy. Mun kaasot ovat tyylikkäitä muikkeja, ja kammoksun samanvärisiä ja samanlaisia kaasomekkoja, joten he saavat ihan itse päättää, että mitä laittavat hääpäivänä päälleen. 

3. Hääauto

Eipä me tarvita ihmeellistä hääautoa, kun ei mitenkään intohimoisesti kumpikaan autoihin suhtauduta. Kirkosta voidaan hurauttaa juhlapaikalle omalla autolla tai taksilla. 

Sanna

suhteet oma-elama ajattelin-tanaan raha