Ja niin remontin ensimmäinen vaihe valmistui!
Maanantaina kävi ilmi, että urakoitsijan mielestä vanhojen kalusteiden takaisinasennus sisältää vain ”normaalit pyyhekoukut ja WC-paperitelineet, yhteensä noin kuusi ruuvia”. Meillä ruuveja oli tulossa kymmenkertainen määrä. Totesin nopeasti, että on parasta tehdä asennukset itse. Ei pelkästään siksi, että tämä työ veisi ammattilaisiltakin useamman tunnin ja maksaisi ylimääräistä, vaan joutuisin myös päivystämään vieressä varmistamassa, että kaikki kalusteet menevät oikeille paikoilleen.
Ymmärsimme aiemmin, että jos osakkaat asentavat itse kalusteita, urakoitsija ei vastaa vesieristeistä. Nyt työnjohtaja sanoi, että reikien poraamisessa ei ole mitään ongelmaa, kunhan reikään laitetaan Masa-liimamassaa. Tein työtä käskettyä.
Puolitoista työpäivää ja 60 ruuvia ja tulppaa myöhemmin kylpyhuone ja WC alkoivat näyttää siltä kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.
Suurin työ oli Durat-hyllyjen ja pyykinkuivaustelineiden kiinnittämisessä. Erityisesti vanhan keittiön puoleisen seinän poraaminen ja tulppaaminen oli hermoja kiristävää. Seinämateriaali on muuten helposti porattavaa, mutta sen seassa on joitain mustia aivan julmetun kovia kimpaleita, joiden läpi ei ollut päästä edes väkisin. Tulpat eivät myöskään uponneet helposti reikiin. Totesin lisäksi, että en ole mikään luonnonlahjakkuus liiamamassan käsittelyssä. Useasta yrityksestä ja erehdyksestä huolimatta massaa tuli jatkuvasti liikaa, joten tahmasin sillä poraamieni reikien lisäksi seinät, ruuvit ja itseni.
Lopputulokseen olen kyllä tyytyväinen, erityisesti kun ottaa huomioon, että Durat-hyllyt on hankittu jo edellisen remontin yhteydessä ja irrotettu kertaalleen seinästä.
Pesualtaan ympäristössä on nyt paikka kahdelle Huuto.net-löydölle. Me emme usko peilikaappeihin, joten jatkoimme edelleen erilisellä peilillä ja kaapilla. Eivätkös ole hienot? Ja pieni häivähdys kultaa on hauska mauste muuten valko-turkoosiin huoneeseen.
Suihkuverho on tarkoitus ripustaa tällaisten pidikkeiden varaan viritettyyn vaijeriin. Minulla ei ole aavistustakaan, mitä ne ovat, mutta ne on löydetty New Yorkista kirpparilta (ks. NYC Flea Markets) ja maalattu valkoisiksi.
Valkoisiksi maalatut ukonpäänaulakot (ks. Pirujen – tai mitä ovatkaan – naamat valkoisiksi) pääsivät kylpyhuoneen pyyhekoukuiksi.
WC on nyt niin valkoinen, että silmiä häikäisee. WC-paperikaappi näyttää seinällä juuri siltä miltä pitääkin. Harkinnassa on tapetoida WC-istuimen takana oleva seinä, kunhan vaan sopiva tapetti löytyy. (En olekaan muistanut kirjoittaa tapetin metsätyksestä tämän jutun jälkeen: Rohkeita tapettiajatuksia.)
Alkaa näyttää aika hyvältä, ja lopputulos on kaikesta huolimatta juuri sellainen, mitä pitikin. Kylpyhuoneen sisustuksen hienosäätö jatkuu tämän jälkeen pikkuhiljaa, ja voimme nyt keskittyä keittiöön.
Niin, ja siihen seinän takana kesken olevaan putkiremonttiin, joka kestää vielä yli kolme kuukautta, ja jossa kaikki tämä säätö on vielä joko kesken tai täysin aloittamatta.