Rikos kellarissa

Saimme kevällä 2010 tiedotteen, jossa kerrottiin, että kellarissa tehdään asbestitöitä, ja lueteltiin ne kellarikomerot, jotka on tyhjennettävä. Omaa komeroamme ei listassa mainittu.

Kun asbestityöt alkoivat, otin yhteyttä urakoitsijaan varmistaakseni, onko komeromme kuitenkin tyhjennettävä, jos sitä ei ole erikseen vaadittu. Urakoitsija kehotti ottamaan yhteyttä asbestityöt tekevään firmaan. Sieltä puolestaan kerrottiin, että komeroiden tyhjentämiselle ei ollut tarvetta. Kysyin erityisesti, murtaudutaanko lukittuihin komeroihin sisään, jos niihin on jätetty tavaraa. Asbestifirmasta kerrottiin, että he eivät murtaudu eivätkä heitä tavaroita kaatopaikalle. Pyysin vielä, että minulle soitettaisiin, jos komero olisi sittenkin saatava tyhjäksi.

Asbestitöiden päätyttyä toukokuun 2010 lopussa kävin kellarissa, ja varmaan jo arvaattekin, miten tarina jatkuu. Komerossamme ei ollut jäljellä yhtään mitään. Osa tavaroista löytyi viereisestä komerosta, mutta kaikki tavarat, joilla oli jonkinlaista rahallista arvoa, olivat kadonneet. Tavara ei ollut pääosin arvokasta, mutta joukossa oli myös joitain remonttitarvikkeita kuten hiomakone, kuumailmapuhallin, imuri ja joitain työkaluja. Erityisesti harmitti, että tavaroiden mukana hävisi laatikollinen joulukoristeita. Muuten tavarat olivat lähinnä sekalaista roinaa, mutta sain silti laskettua niiden yhteiseksi arvoksi yli 1000 euroa.

Yritin selvittää tapahtunutta muutaman kuukauden ajan, mutten saanut urakoitsijalta vastausta, mitä olisi voinut tapahtua. Isännöitsijä ja taloyhtiön hallitus kehottivat tekemään tapahtuneesta rikosilmoituksen. Sain vietyä asiaa eteenpäin sekä poliisin että vakuutusyhtiön kanssa vasta marraskuussa. Nyt saimme vihdoin ilmoituksen, että vakuutusyhtiö päätti korvata varastettujen tavaroiden arvosta noin puolet.

Onpa jännä kuulla joskus, mihin poliisi tutkinnassaan päätyy ja minkälaisen rangaistuksen tekijä saa, kun olen näemmä rikosilmoituksen mukaan vaatinut sitä.

Onneksi joulukoristeet eivät olleet kallisarvoisia perintökaluja, ja Rouva T:kin vaikutti aika tyytyväiseltä, kun sai ostaa kadonneiden koreisteiden tilalle kauniita antiikkisia lasipalloja. Niitä emme säilytä enää koskaan kellarikomerossa.